Pääkirjoitus

Korko tekee jo kipeää monille

Euroopan keskuspankin torstainen ohjauskoron nosto prosentin neljänneksellä ei ollut yksittäisenä päätöksenä dramaattinen. Mutta un samalle käyrälle piirretään EKP:n koronnostot vuoden 2005 lopusta alkaen, kuvasta tulee jo toisenlainen: alle puolessatoista vuodessa keskuspankki on nostanut korkoaan 1,75 prosenttiyksikköä. Tuo muutos alkaa jo tuntua niin kansalaisten kukkaroissa kuin kansantalouksissakin.

Euroopan keskuspankin torstainen ohjauskoron nosto prosentin neljänneksellä ei ollut yksittäisenä päätöksenä dramaattinen. Mutta un samalle käyrälle piirretään EKP:n koronnostot vuoden 2005 lopusta alkaen, kuvasta tulee jo toisenlainen: alle puolessatoista vuodessa keskuspankki on nostanut korkoaan 1,75 prosenttiyksikköä. Tuo muutos alkaa jo tuntua niin kansalaisten kukkaroissa kuin kansantalouksissakin.

Ohjauskorolla on nimensä mukaisesti tarkoitus ohjata maanosan taloutta muun muassa suhdannevaihteluja tasaamalla. Nyt EKP haluaa nujertaa päätään nostavan inflaation. Koron nosto voi mutkan kautta pitemmällä jaksolla hyödyttää myös yksittäisiä kansalaisia tai yrityksiä. Esimerkiksi asuntojen hintojen nousua kovemmat korot vääjäämättä jarruttavat -- ja vielä aivan aiheellisesti.

Päätöksen suorat vaikutukset voivat kuitenkin kirpaista ikävästi isoja velkoja ottaneita. Jos lyhennykset ja korot hipoivat jo ennestään kipukynnystä, se voi esimerkiksi asuntovelkaa maksavan kohdalla tulla nyt ylitetyksi.

EKP:n ohjauskoron kanssa samaan tahtiin tapaavat nousta nimittäin myös asuntolainojen korot, meillä esimerkiksi 12 kuukauden euribor. Niinpä 100 000 euron suuruisen lainan vuotuinen korkokustannus on kesästä 2005 tähän päivään noussut jo lähes 150 eurolla kuussa.

Mitä suurempi laina, sitä kipeämmältä lain hinnan kallistuminen tuntuu. Vain pieni osa asuntovelkaisista on valinnut tasaerälainan, jossa korkojen nousu jatkaa takaisinmaksuaikaa kuukausirasitusta lisäämättä. Tässä ratkaisussa laina-ajan korkokustannukset taas voivat kohota takaisinmaksukaudella huimiin lukemiin.

Tällä hetkellä harvinaisia eivät ole 200 000 euron asuntolainatkaan. Niitä ovat ottaneet jopa ensiasunnon ostajat. Osa velallisista laskee maksavansa huiman velkansa kokonaan tai suureksi osaksi pois siinä vaiheessa, kun käsiin putoaa edelliseltä sukupolvelta jäävä perintö. Kaikilla suurvelallisilla ei sellaista kuitenkaan ole tiedossa.

Kolmisen vuotta kestäneen matalien korkojen kauden jälkeen osa velallisista tuntuu tuudittautuneen ajatukseen, että sama tilanne jatkuu ikuisesti. Samoin aikojen huonontumisen mahdollisuus näyttää unohtuneen. Valistusta on syytä lisätä ja varoituksia esittää paitsi perhe- ja sukulaispiireissä myös pankkien tiskeillä lainoista neuvoteltaessa.