Kolarissa syyskuussa tapahtuneen pienkoneturman syy on selviämässä. Koneen korkeusvakaajasta on tutkimuksissa löydetty väsymismurtuma, joka petti lennon aikana. Tällainen vika ei tule välttämättä ilmi rutiinitarkistuksissa. Koneen käytöstä ja huollosta ei ole löydetty laiminlyöntejä. Turmassa kuoli kaksi ihmistä.
Onnettomuustutkintalautakunnan puheenjohtajan Pekka Alaraudanjoen mukaan tutkinta ei ole vielä täysin valmis, mutta loppuraportti valmistuu parin kuukauden sisällä. Nyt on jo kuitenkin selvää, että turmasyyn päätelmät kiertyvät korkeusvakaajan ympärille. "Muita näin merkittäviä tekijöitä ei ole noussut esille."
Lake LA-4-200 Buccaneer -merkkinen amfibiokone putosi Äkäslompolojärveen sunnuntai-iltana 19. syyskuuta viime vuonna. Turmassa kuoli koneen omistanut rovaniemeläinen 62-vuotias mies ja vammalalainen 72-vuotias mies. Silminnäkijöiden mukaan koneen korkeusperäsin ja toinen siipi olisivat olleet vioittuneita ennen onnettomuutta.
Korkeusvakaajan kunto selvitettiin VTT:n tekemissä tutkimuksissa. Normaaleissa tarkistuksissa tällainen vika ei Alaraudanjoen mukaan välttämättä tule esille, sillä vikakohta ei ole suoraan näkyvillä.
Väsymismurtuma ei myöskään ole automaattisesti ikäkysymys. Turmakone oli valmistunut Yhdysvalloissa kolmisen kymmentä vuotta sitten. Koneella oli lennetty runsaat 3 000 tuntia, mikä ei ole merkittävä lentomäärä tällaiselle koneelle. Ammattikäytössä vastaavat koneet ovat tähän ikään mennessä lentäneet moninkertaisen tuntimäärän.
"Kone on ollut normaalikäytössä. Huoltoon ja käyttöön ei liity laiminlyöntejä", Alaraudanjoki kertoo.
"Tässä tutkimuksessa ei todennäköisesti saada selville sitä, mikä väsymismurtuman on aiheuttanut. Se vaatisi kokonaan eri tutkimuksen, jota ei tässä yhteydessä ole aiheellista tehdä", Alaraudanjoki sanoo. Materiaalivikojen jäljittäminen on valmistajan asia.
Vakaajan pettäminen aiheuttaa dramaattisen muutoksen lento-ominaisuuksiin. "Asiasta ei ole kokemuksia, mutta teoreettisesti laskettuna lentämistilanne huononee aika oleellisesti." Koneen lennettävyys riippuu vakaajan rikkoutumisen jälkeen paljolti siitä, miten se murtuu ja minkälaiseen asentoon se jää.
Raudanjoki pohtii, pitäisikö kaikkien koneiden tarkastusjärjestelmää terästää tältä osin. Hiusmurtumat on mahdollista havaita väriainemenetelmällä, jossa metallin pintaan levitetään tiettyä väriä, ja etsitään sen jälkeen hiusmurtumia ultraviolettivalolla. Koneesta on purettava osia, jotta vakaajaan päästään käsiksi. "Se on työlästä, mutta toisena vaihtoehtona on epävarmuus siitä, ovatko asiat kunnossa", hän huomauttaa.
Koneiden huolloissa ja tarkistuksissa on kaksi - kalenteriaikaan ja lentoaikaan sidottua - päälinjaa. Jotkut paikat, kuten rungon tietyt osat, tarkastetaan aina ennen koneen lähtöä kentältä.