Korkein oikeus on määrännyt Oulun kaupungin maksamaan työntekijöilleen korvauksia, sillä kaupunki ei käynyt yhteistoimintaneuvotteluja ennen henkilöstön lomauttamista. Korkein oikeus totesi kaupungin laiminlyöneen toiminnalla yhteistoimintavelvoitettaan.
Oulun kaupunginjohtajan Päivi Laajalan mukaan päätöksen seurauksena kaupungille voi syntyä lisäkustannuksia.
– Korkeimman oikeuden päätöksen kustannukset eivät ole merkittävät, mutta sillä voi olla vaikutukset kaupungin henkilöstökustannuksiin. Tätä tulemme arvioimaan ja selvittämään.
Laajalan mukaan kaupunki tulkitsi tuolloin virheellisesti, että tarvittavat yhteistoimintaneuvottelut lomautusasiassa olisi käyty asianmukaisella ja säädetyllä tavalla. Laajala ei ollut silloin vielä Oulun kaupunginjohtajana.
Käräjäoikeuden käsiteltävänä on vielä neljä Oulun kaupungin lomautuksia koskevaa kannetta, joissa korvausvaatimuksia hakee yli 450 henkilöä.
Oulun kaupungin henkilöstöjohtajan Ville Urposen mukaan kaupunki arvioi, ovatko nämä kanteet sisällöltään samanlaisia kuin nyt korkeimman oikeuden päätöksen saanut kanne.
Jos korkeimman oikeuden päätöstä voi soveltaa neljään käräjäoikeudessa olevaan kanteeseen, kaupunki voi joutua maksamaan lähes 700 000 euroa korvauksia. Lopullinen korvausten määrä voi olla sitäkin suurempi viivästyskorkojen takia.
Päätöksen saanutta kannetta on aikaisemmin käsitelty Oulun käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Molemmilla kerroilla Oulun kaupunki hävisi riidan. Asian vei oikeuteen kahdeksan Oulun kaupungin työntekijää.
Kyse on tapauksesta, jossa Oulun kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2013 toteuttaa noin viiden miljoonan euron säästöt lomauttamalla henkilöstöä viideksi päiväksi. Lomautuksen kohteena oli yhteensä noin 2900 henkilöä.
Talousarvioehdotuksessa edellytetyistä henkilöstömenojen säästötavoitteista oli järjestetty yt-neuvottelut aiemmin syksyllä 2013.
Lomautuksista käytiin yt-neuvottelut vasta päätöksen tekemisen jälkeen keväällä 2014. Korkein oikeus katsoi, että yt-neuvottelut olisi pitänyt käydä jo ennen kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä, sillä yt-neuvotteluiden käymistä edellytetään työvoiman käytön vähentämistä harkittaessa.
Oulun kaupunki kiisti laiminlyöneensä yhteistoimintavelvoitettaan lomautusten osalta. Sen mukaan yhteistoimintavelvoite täyttyi syksyllä 2013 käydyissä yt-neuvotteluissa.
Korkein oikeus piti voimassa Rovaniemen hovioikeuden määräämän korvaussumman. Rovaniemen hovioikeus määräsi syyskuussa 2017 antamassaan ratkaisussa Oulun kaupungin maksamaan kahdeksalle työntekijälle 1500 euroa korvauksia kullekin. Lisäksi kaupunki määrättiin maksamaan käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntikulut. Myös korkeimman oikeuden yli 4 000 euron oikeudenkäyntikulut tulevat korkoineen kaupungin maksettavaksi.
Korkeimman oikeuden päätöksestä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Juttua päivitetty 10.8.2019 klo 21.21. Laajalan ja Urposen kommentit lisätty.