Vähäpäästöiseen autoiluun ei Suomessa päästä yhdellä harppauksella vaan vaihe kerrallaan. Kaasu avaa yhden väylän puhtaampaan auton käyttöön. Ilman valtion tukia autokannan uudistuminen on hidasta.
Kaksi tuoretta uutista kertovat kiinnostavaa mutta ristiriitaista viestiä suomalaisen autoilun tilasta ja muutoksesta.
Viime perjantaina Tilastokeskus kertoi, että liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on meillä nyt 12,1 vuotta. Lukema on vuosikymmenessä noussut kahdella vuodella.
Kehitystä on vaikea pitää hyvänä, sillä vanhasta kiinni pitäminen ei autojen kohdalla yleensä merkitse ekologisuutta vaan päinvastoin raskaampaa päästökuormaa.
Tiistain Kaleva puolestaan kertoi uutisen, joka lupaa oululaiseen autoiluun pienenevää ilmastotaakkaa: Ouluun on tulossa toinen tankkauspiste kaasuautoille.
Tähän asti ainoa tankkauspaikka on sijainnut Ruskon jätekeskuksessa. Uusi piste avataan toukokuussa Limingantullissa.
Uuden aseman tulo lisää kaasun käytön helppoutta. Se nostanee Oulussa kerralla kiinnostusta kaasuautoihin.
Uusia kaasuasemia tarvitaankin, jos Suomessa aiotaan päästä kolme vuotta sitten hyväksytyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteeseen. Sen mukaan maassa pitäisi vuonna 2030 olla 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa.
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä puolestaan esitti viime joulun alla vuoden 2030 tavoitteiksi 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan viime vuodenvaihteessa maassa oli noin 1 200 kaasuautoa sekä 5 100 bensiiniä ja kaasua käyttävää autoa. Lukumäärät kasvavat nopeasti, mutta matkaa tavoitteisiinkin on paljon.
Viime kuukausina keskustelu liikenteen päästöistä on Suomessakin ollut pitkälle keskustelua sähköautoista sekä ladattavista ja itselataavista hybrideistä. Suunta kohti sähköautoja onkin maailmanlaajuinen.
Suomessa etenkin korkeimmat sähköautotavoitteet ovat kuitenkin epärealistisia. Maan autokanta ei voi uudistua nopeaan tahtiin, ellei valtio ala tukea sähköautojen hankintaa ennennäkemättömillä summilla. Siihen rahat tuskin riittävät.
Ennen sähköautojen odotettavissa olevaa valtakautta ja sen jälkeenkin Suomessa tarvitaan myös muita vaihtoehtoja. Kaasu on varteenotettava tarjokas muun muassa siksi, että sen päästöt ovat bensiiniä selvästi matalammat: maakaasulla noin neljänneksen, ja jos tankkiin pannaan kotimaassa tuotettua biokaasua, jopa 85 prosenttia matalammat.
Sähköautojen ongelmana tulee vielä pitkään olemaan se, että yhdellä tankkauksella ei etenkään talvioloissa ajeta pariasataa kilometriä pitempään. Kun kaasun tankkauspisteiden verkko on Pohjois-Suomessa vielä harva, täällä yleistynevät ennen muuta ajokit, joissa voi käyttää sekä kaasua että bensiiniä.
Tehokkaimmin liikenteen päästöjä vähennettäisiin ajamalla vähemmän. Harvaan asutussa Suomessakin henkilöautojen käyttöä voidaan ehkä vähentää, mutta ei ratkaisevan paljon, koska joukkoliikenneverkko on reikäinen. Siksi tarvitaan vähäpäästöisiä käyttövoimia perinteistä bensaa ja dieseliä korvaamaan.