Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen pitää hovioikeuksien jatkokäsittelyjärjestelmän soveltamista osin epäonnistuneena.
Hovioikeuksissa otettiin vuonna 2011 käyttöön jatkokäsittelylupajärjestelmä, jonka myötä ne käsittelevät ilman jatkokäsittelylupaa vain vakavimmat rikosasiat eli yli kahdeksan kuukautta vankeutta tuoneet jutut.
Tätä lievemmissä rikosasioissa ja kaikissa siviiliasioissa hovioikeudet päättävät asiakirjojen perusteella, myöntävätkö ne lupajärjestelmän piiriin kuuluvissa asioissa jatkokäsittelyluvan.
Jos myöntävät, vasta sitten ne arvioivat täysimittaisessa menettelyssä tarvetta muuttaa käräjäoikeuden tekemään ratkaisua.
Hovioikeuden kielteiseen jatkokäsittelylupapäätökseen voi yrittää hakea muutosta vielä korkeimmalta oikeudelta. KKO:n presidentin Tatu Leppäsen mukaan KKO saa vuosittain suuren määrän valituslupahakemuksia hovioikeuden kielteisistä jatkokäsittelylupapäätöksistä. Jo noin kolmasosa KKO:n saamista valituslupahakemuksista koskee jatkokäsittelylupia.
– Valitettavasti siviiliasioissa prosenttiosuus on vieläkin korkeampi, vähän yli 40 prosenttia, hän sanoo.
Tämä vie KKO:n aikaa sen päätehtävältä eli ennakkopäätösten avulla tapahtuvalta oikeusjärjestelmän kehittämiseltä.
– KKO:n voimavaroja suuntautuu tällä hetkellä tarpeettoman paljon jatkokäsittelylupahakemusten ratkaisuun.
KKO on vuosittain antanut useita ratkaisuja, joissa se on myöntänyt halutun jatkokäsittelyluvan ja palauttanut jutun hovioikeuteen. Leppäsen mielestä jatkokäsittelyluvan myöntämisen kynnys hovioikeuksissa vaikuttaa olevan toisinaan liian korkealla.
– Jos näin on, tämä heikentää paitsi asianosaisten oikeusturvaa, mielestäni myös tuomioistuinten yhteiskunnallisen tehtävän hoitoa erityisesti siviiliasioissa.
Presidentti mukaan muutoksenhakuasteiden ratkaisujen merkitys näivettyy, jos hovioikeudet liian helposti tyytyvät vahvistamaan käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden epäämällä jatkokäsittelyluvan.
Lain mukaan jatkokäsittelylupa täytyy myöntää esimerkiksi silloin, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Se täytyy myöntää myös jos se on tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa.
– Kun harkinta kohdistuu oikeuskysymykseen, josta ei ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä, lupa pitäisi pääsääntöisesti myöntää, presidentti muistuttaa.
Hän tähdentää, että tuomioistuimille on varattava tähän tehtävään riittävät resurssit valtion budjetissa.
KKO:n presidentti Tatu Leppänen nosti huolensa esiin Rovaniemellä hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhankkeen laatupäivillä torstaina.
Puheensa päätteeksi hän luovutti 20-vuotiaalle laatuhankkeelle korkeimman oikeuden 100-vuotisjuhlamitalin. Se voidaan luovuttaa korkeimman oikeuden toimintaan liittyvissä tilanteissa Suomessa tai ulkomailla viranomaiselle, yhteisölle tai henkilölle kiitollisuuden tai kunnioituksen osoitukseksi.
– Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhanke on ollut suomalaisten tuomioistuinten laatuhankkeiden edelläkävijä ja hieno esimerkki muille, Leppänen kiitteli.
Lainkäytön laatuhanke voitti vuonna 2005 Euroopan unionin komission ja Euroopan neuvoston järjestämän kilpailun parhaista lainkäyttöön liittyvistä innovatiivisista ja tehokkaista ratkaisuista. Samana vuonna se sai myös Suomen Asianajajaliiton Vuoden oikeusteko -palkinnon.
Jutun otsikkoa korjattu kello 15.07: Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke, ei Rovaniemen hovioikeus, sai laatumitalin.