Lukijalta
Mielipide

Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi

Kirkontornit ovat kautta aikojen toimineet – ja toimivat edelleen – maamerkkeinä ja kohoavat näkyvästi esille muusta rakentamisesta paljon Oulua suuremmissakin kaupungeissa, kirjoittaa Ritva Tienari mielipidekirjoituksessaan.

Kirkontornit ovat kautta aikojen toimineet – ja toimivat edelleen – maamerkkeinä ja kohoavat näkyvästi esille muusta rakentamisesta paljon Oulua suuremmissakin kaupungeissa, kirjoittaa Ritva Tienari mielipidekirjoituksessaan.
Kirkontornit ovat kautta aikojen toimineet – ja toimivat edelleen – maamerkkeinä ja kohoavat näkyvästi esille muusta rakentamisesta paljon Oulua suuremmissakin kaupungeissa, kirjoittaa Ritva Tienari mielipidekirjoituksessaan.
Kuva: Peura Ukko-Pekka

Kalevassa 10.9. herätti toivoa Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klamin esitys korkeaan rakentamiseen soveltuvista alueista ja korkean rakentamisen laatuperusteiden hyväksymisestä Oulun kaupungin kaavoittamisen tavoitteeksi.

Yhdistelemällä hallitusti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa modernin arkkitehtuurin uudempaan rakentamiseen saadaan luotua arvokasta yhtenäistä kaupunkikuvaa (vrt. Berliinissä sodassa tuhoutuneen kaupungin täydentäminen moderneilla uusilla taloilla).

Kirkontornit ovat kautta aikojen toimineet – ja toimivat edelleen – maamerkkeinä ja kohoavat näkyvästi esille muusta rakentamisesta paljon Oulua suuremmissakin kaupungeissa.

Jere Klamin mukaan korkean rakentamisen rajoittaminen ei ole esteenä lähivuosien tavoitteelle 10 000 asukaan lisäämiselle ko. alueelle. Kaupunkikuva hahmottuu selkeäksi: valtakunnallisesti arvokkaat keskeiset korttelit ja perinteinen vanha ruutukaava-alue hallitusti matalammaksi rakennettuna ja tämän alueen ulkopuolelle jäävä osa, Heinäpää, keskimäärin ruutukaava-aluetta korkeammaksi rakennettuna. Tornitaloalueet kaupungin muuhun rakentamiseen sopeuttaen näiden alueiden ulkopuolelle.

Keskustaa voidaan hyvin täydennysrakentaa olemassa olevan rakennuskannan korkuiseksi niin, että rakennuskanta pysyy kirkon tornia matalammalla. Kolmen kilometrin säteellä keskustasta on lisäksi kaavavarantoa lähes 5 000 asunnolle. Isossa kaupungissa kolme kilometriä on todella lyhyt matka liikkua.

"Voisiko Oulussa olla mallina Pariisi tai muut Keski-Euroopan kaupungit, joissa kirkot toimivat maamerkkeinä ja korkeat tornitalot on sijoitettu keskustan ulkopuolisille alueille."

Kalevassa 11.9. oli mereltä päin otettu valokuva Oulun kaupungista. Siluettikuvana katsottuna torin rantaan suunniteltu tornihotelli tulisi särkemään pahasti kaupunkikuvaa meren suunnalta katsottuna. Ei ole mitään hyväksyttävää perustetta nytkään rakentaa jo monta vuosikymmentä sitten torinrantaan sopimattomaksi katsottua tornia.

Tietyiltä tahoilta olikin odotettavissa kiihkeä vastahyökkäys esitetylle suunnitelmalle kaupungin kehittämiseksi. Mitä korkeampi rakennus, sitä tuottoisampi tietenkin rakentajalle ja rakentajaan kytköksissä olevilla tahoille ja sijoittajille. Työllistämiselläkään ei asia voi perustella, sillä saman kuutiomäärän rakentaminen useampaan kohteeseen antaa työtä yhtä lailla.

Olin mieheni kanssa pari viikkoa sitten Tukholmassa ja katselimme Söder Mälastrandin korkealta näköalapaikalta veden yli kohti keskikaupunkia. Ihastelimme kaupunkikuvaa. Laskimme talojen kerroksia, keskimäärin viisikerroksisia, ja siellä täällä kirkontorneja yli muiden kattojen. Eipä kaupungin keskeisten osien rauhoittaminen korkeammalta rakentamiselta ole pysähdyttänyt Tukholman kehitystä.

Pariisissa on tiukka linja, jolla estetään Pariisin keskustan nykyistä korkeampi rakentaminen. Voisiko Oulussa olla mallina Pariisi tai muut Keski-Euroopan kaupungit, joissa kirkot toimivat maamerkkeinä ja korkeat tornitalot on sijoitettu keskustan ulkopuolisille alueille. Keskustat ovat täynnä vierivieressä olevia liikkeitä ja kuhisevat ihmisiä.

Ei pelkästään ylikorkeat rakennukset kaupungin keskustassa tee kaupungista ”suurkaupunkimaista”. Jonkinlaista ulkokuorta korkeilla kerrostaloilla voidaan saada. Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että kaupungin väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi. Kaupungin elävä keskusta tarvitsee paitsi asuntoja ja palveluja, myös viihtyisän ja elämyksellisen ympäristön kaikenikäisille.

Ritva Tienari

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.