Pääkirjoitus

Kor­kei­den hin­to­jen maa

Euromaista vain Irlannissa hintataso on korkeampi kuin Suomessa.

Euromaista vain Irlannissa hintataso on korkeampi kuin Suomessa. Irlannin sijainti on kuitenkin esimerkiksi ulkomaisia sijoituksia ajatellen huomattavasti edullisempi, joten korkeiden hintojen vaikutus on meillä tuntuvasti pahempi. Korkea hintataso onkin painolasti, joka leikkaa kotimaista kysyntää ja heikentää Suomen kilpailukykyä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan hallitus voi vaikuttaa ainakin ruuan hintaan alentamalla arvonlisäveroa. Asiasta tehtiin periaatepäätös Esko Ahon hallituksessa 90-luvun alkupuolella, ja Pekkarisenkin oli silloin hallituksessa. Sitä seurannut Paavo Lipposen hallitus hautasi kuitenkin ajatuksen. Ruoka on Suomessa nyt kalliimpaa kuin EU-jäsenyyden alkaessa.

Ensisijaisen tärkeää hintojen kurissa pysymiselle on tietysti kunnon kilpailu. Euromaiden keskiarvoa selvästi korkeammat hinnat paljastavat armotta sen, että kilpailu on Suomessa puutteellista.

Myös työn tuottavuus on alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan Suomessa heikompi kuin muissa euromaissa. Työtuntia kohden se on hänen mukaansa euromaissa keskimäärin 13 prosenttia korkeampaa kuin meillä. Tuottavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa lisäämällä edelleen teknologian käyttöä tuotannossa.

Tuottavuuden lisäys ja työllisyyden parannus eivät monien päinvastaisesta luulosta huolimatta ole käänteisiä tavoitteita. Parempi tuottavuus parantaa myös mahdollisuuksia työllistää.

Korkea hintataso on monin tavoin haitallista. Ostovoiman vaikutus työllisyyteen tunnetaan yleisesti, mutta korkean hintatason ja samalla heikon ostovoiman alentavaa vaikutusta työvoiman tarjontaan ei muisteta likikään yhtä usein. Kasvukeskusten korkeat asuntojen hinnat ehkäisevät kuitenkin hyvin suoraviivaisesti työvoiman liikkuvuutta. Samalla rakenteellinen työttömyys pysyy korkealla. Lopputulema on Hetemäen mukaan tuottavuuden kasvun hidastuminen.

Kaavoituksen tehostamista ja samalla rakennuskelpoisen tonttimaan tarjonnan lisäystä on pohdittu monissa aivoriihissä, myös ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä. Tulokset ovat tähän mennessä jääneet niukoiksi. Paljon parempaan pitää pystyä, jotta saadaan pois pysyvää kitkaa talouden rattaista. Ihmisiä patistetaan kyllä liikkumaan työn perässä, mutta heidän mahdollisuuksiaan siihen ei juurikaan edistetä.

paakirjoitus@kaleva.fi