Kor­keat­kin talot ter­ve­tul­lei­ta

Keskustan alueelta ei löydy tuomiokirkon tornia korkeampaa rakennusta. Kirkon lähelle ei edes ole lupa tehdä korkeaa rakennusta. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula ei pidä korkeaa kaupunkirakentamista mahdottomana ajatuksena.

Oulun ja Jyväskylän korkeita rakennuksia.
Oulun ja Jyväskylän korkeita rakennuksia.

Keskustan alueelta ei löydy tuomiokirkon tornia korkeampaa rakennusta. Kirkon lähelle ei edes ole lupa tehdä korkeaa rakennusta. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula ei pidä korkeaa kaupunkirakentamista mahdottomana ajatuksena.

"Minun näkemykseni on, että tämä ei ole joko tai kysymys, vaan sekä että. Kyllä meillä on mielestäni sallittua mennä ylöspäin. Pitää vain olla tarkkana, missä paikassa se tapahtuu ja miten se kohtelee ympäristöä" Karhula sanoo.

Kontinkankaalle noin 64 metristä ja 18-kerroksista opiskelija-asuntolaa ajavan Otokylä ry:n toiminnanjohtajan Juha Rahkolan mielestä Ouluun ja myös ydinkeskustan alueelle mahtuisi enemmänkin korkeita kerrostaloja.

"Keskustaan kuuluu kerrostalot, joissa on enemmän kerroksia kuin viisi", Rahkola sanoo.

Ydinkeskustan kerrostaloonkin voisi Rahkolan mielestä rakentaa toistakymmentä kerrosta, jos se sopii muuhun rakennuskantaan.

Ylärajaa Rahkola ei lähde heittämään, mutta voimassa olevaan asemakaavaan merkitty Vännmannin saaren 22-kerroksinen rakennus, kuulostaa Rahkolan korvaan hyvältä.

Rahkolan mielessä Oulussa on menty asenteissa hieman eteenpäin.

"Viimeisen kymmenen vuoden aikana on alettua miettiä, että korkea rakentaminen olisi mahdollisempaa. Aiemmin rakentaminen on ollut aika matalatavoitteista", Rahkola toteaa.

Lue lisää korkeasta rakentamisesta tiistain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä