kari.sankala@kaleva.fi
Oululaisista kunnallispoliitikoista löytyi viikko sitten maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa yllättävän suurta intoa rakentaa kaupunkiin korkeita tornitaloja. Hyvä, etteivät valtuutetut ryhtyneet huutokauppaan kerrosluvuista.
Kertooko yllättävä profiilin kohotus poliitikkojen heikosta itsetunnosta vai vielä enemmän meidän kaikkien oululaisten itsetunnosta? Tarvitaanko Ouluun todella korkeita torneja? Ilmasta katsottuna Oulun seudulla lääniä riittää rakentamiseen muutenkin.
Samaan innostukseen osui keskiviikkona Kalevassa julkaistu ehdotus rakentaa kerrostaloista tornilautta keskelle Kempeleenlahtea. Oululaiset olivat joukolla omin silmin nähneet maailmanmatkoillaan, että niin rakennetaan muualla.
Itse olen nähnyt Japanissa keskelle merta rakennetun lentokentän. Eiköhän siirretä samalla koko lentoasema Oulunsalosta torinrantaan?
Sen voi arvata, että parinsadan vuoden päästä historiantutkijoilla ja muilla olisi ihmettelemistä, miksi ihmeessä tuollaiset rakennelmat on pystytetty keskelle vesijättömaata.
Kempeleenlahti kasvaa maannouseman myötä umpeen eikä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuoma meriveden pinnannousu pääse voitolle viime jääkauden jälkiseurauksista. Suistossakin maa kohoaa, ja vesi pakenee ilman ruoppauksia.
Vai onko jollakin kätköissä uudempia selvityksiä, joita ei ole vielä kehdannut julkaista? Edellä mainittu maannousuarvio perustuu viimeiseen viralliseen Oulun kaupungin teettämään suistoselvitykseen.
Poliitikkojen haikailu korkeiden tornitalojen perään hämmentää. Kaakkuriin rakennettu Oulun Sirius piti madaltaa asemakaavan käsittelyvaiheessa 12 kerrokseen.
Kävin muutama vuosi sitten talon harjannostajaisissa ja tähyilin kaupunkiin ylimmästä kerroksesta. Kaupunkia ei näkynyt. Mäntylän harjanne ja sen uljaat hongat katkaisivat näkymän. Oulu jäi jonnekin latvojen taakse.
Toki Oulun Siriuksesta näkyi paljon ja kauas. Stora Enson tehdas oli vaikuttava. Oulunsalo ja Hailuoto näkyivät ihan selvästi helmikuisena pakkaspäivänä ja Kempeleen takaa Liminka, kun oikein siristi silmiään vasten aurinkoa.
Mitäpä olisivat neljä lisäkerrosta tehneet Siriuksen näkymiin? Saattaisi olla, että Siriuksesta näkyisi kaupunkiin asti paljon paremmin.
Vänmanninsaaren tornista Oulussa on puhuttu vuodesta 1963 lähtien, kun Marjatta ja Martti Jaatisen monumentaalikeskus voitti arkkitehtikilpailun. Ehdotukseen sisältyi 20-kerroksinen kaupungin virastotorni.
Voimassa oleva asemakaava antaa mahdollisuuden rakentaa saareen 22-kerroksisen tornin. Kaupunginvaltuuston maanantaisessa tornihuumassa kymmenen kerrosta oli jäänyt jonnekin, kun puhuttiin vain 12 kerroksesta.
Entäpä asemalle tuleva matkakeskus? Suunnittelijat esittivät Hallituskadun päähän 12-kerroksista hotellia. Asemakaavassa poliittiset päättäjät leikkasivat kerrokset kuuteen.
Eivätkö poliitikot oikeasti haluakaan korkeita rakennuksia?
Arkkitehti Esko Puijola esitti jo 1990-luvun alussa asemalle 15-18-kerroksisia torneja molemmin puolin rataa kaupungin kuin Raksilankin puolelle. Puijolan tornit kaatuivat lamaan.
Yksi asia on kuitenkin huomattava. Ennen kuin torneja ryhdytään Oulussa rakentamaan, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen on saatava ainakin pitemmät tikkaat.