Suomalaiset nuoret aikuiset ovat varsin terveitä, mutta moni juo runsaasti alkoholia, tupakoi ja lihoo. Kansanterveyslaitoksen laajan tutkimuksen mukaan nuoruuden elintavat ennakoivat ongelmia myöhemmin elämässä.
Terveydentila vaihtelee suuresti koulutusasteen mukaan jo alle 30-vuotiailla. Korkeasti koulutetuista naisista ja miehistä yli 92 prosenttia piti terveyttään hyvänä tai melko hyvänä. Vähiten koulutetuista tähän ylsi kolme neljästä. Sukupuolen tai maan eri osien välillä ei ollut juuri eroja.
- Tosin maaseutumaisissa kunnissa asuvat naiset kokivat terveytensä paremmaksi kuin kaupungeissa asuvat, tutkija Laura Kestilä kuvaili.
Keskinkertaiseksi tai huonoksi terveytensä arvioi joka kymmenes nuori aikuinen. Pitkäaikaissairauksia oli 18-29-vuotiaista neljäsosalla. Yleisimpiä ovat allergiat ja ihosairaudet. Myös selkä- ja niskakivut olivat tavallisia.
Lähes kolmannes kärsi jostain haittaavasta allergiasta. Heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa oli viidesosalla, yhtä paljon naisilla kuin miehilläkin. Sen sijaan ruoka-allergiat olivat nuorilla naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä.
Kansanterveyslaitoksen tutkimus selvitti 18-29-vuotiaiden suomalaisten terveydentilaa. Tuloksista kerrottiin Helsingissä torstaina.
- Tietoa nuorten aikuisten terveydestä on ollut tarjolla niukasti. Tieto on tärkeää, koska monet terveyteen myöhemmin vaikuttavat elintavat- ja olot vakiintuvat siinä iässä, ylilääkäri Seppo Koskinen sanoi.
Työuupumuksen
oireet yleisiä
Nuorista aikuisista lähes kolmasosalla on esiintynyt työuupumuksen oireita ja kymmenesosalla psyykkistä kuormitusta, kuten ahdistusta. Masennuksesta on kärsinyt joka kymmenes. Syömishäiriön oireita on yli neljällä prosentilla naisista.
Huumeita on kokeillut tai käyttänyt noin viidesosa tutkituista. Yleisin aine oli kannabis.
Erikoistutkija Sami Pirkolan mukaan viitteitä alkoholiongelmista on peräti kolmanneksella nuorista miehistä ja viidesosalla naisista. Alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt erityisesti eniten koulutusta saaneiden ryhmässä. Arkipäiväistyminen ei ilmeisesti vähennä humalajuomista, sillä nuoret miehet ovat poteneet krapulaa vuoden aikana keskimäärin kymmenen ja naiset viisi kertaa.
Valtaosalla
hyvä työkyky
Valtaosa nuorista aikuisista pitää itseään hyvin työkykyisenä. Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa vain vajaat viisi prosenttia nuorista aikuisista koki työkykynsä jonkin verran rajoittuneeksi. Heikentynyt työkyky lisää nuorten riskiä syrjäytyä työelämästä kokonaan.
18-29 vuotiailla työkykyongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä vähän koulutusta saaneilla ja työttömillä. Työttömien työkykyä rajoittavat erityisesti mielenterveysongelmat.
Pelkän perusasteen koulutuksen saaneista naisista lähes joka viides ja miehistä yli kymmenesosa kokee työkykynsä rajoittuneeksi. Korkean koulutuksen saaneista näin arvioi vain muutama prosentti.
Nuorten aikuisten terveyttä selviteltiin vuonna 2001 osana Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimusta. Otoksena oli 1894 nuorta aikuista. Heistä 90 prosentilta saatiin tietoja joko kyselytutkimuksin tai haastatteluin.