Jos viime viikon alussa Oulun tiukka ja velalla tuettu talousarvioesitys latisti kaupungissa tunnelmia juuri juhlavuoden alla, saatiin jo viikon lopulla lukea kaupungin tulevaisuudennäkymien kannalta selkeästi myönteinen uutinen. Euroopan komission Urban Audit II -tietokantaan perustuva selvitys kertoi, että korkeakoulutetun väestön osuus Oulun kaupungin asukkaista on eurooppalaista huipputasoa.
Tilastossa, jossa on mukana 258 suurta tai keskisuurta eurooppalaiskaupunkia, korkeakoulutettujen osuus on Oulussa yhdeksänneksi korkein, 30 prosentin tuntumassa. Suomesta mukana olevista kaupungeista edelle menee vain Helsinki, joka on tilastossa viides. Oulun perässä tulevat Tampere sijalla 17 ja Turku sijalla 23. Tilasto pohjautuu vuoden 2001 tietoihin.
Siis jos kaupungin taloustilanne nyt ahdistaa, niin yksi tärkeä tekijä pitkän jakson menestyksen kannalta on Pohjois-Suomen pääkaupungissa hyvällä tolalla.
Oulun ja muiden suomalaiskaupunkien nousu tilaston kärkipäähän selittyy pitkälle sillä, että kaikki neljä ovat tärkeitä yliopistokaupunkeja. Tämä ei silti vielä riitä, sillä kaupungeissa on oltava myös työpaikkoja korkeakoulutuksen saaneille. Tässä etenkin Helsinki ja Oulu ovat onnistuneet suorastaan mainiosti. Oulun nousemista yhdeksännelle sijalle voi pitää jopa suurempana yllätyksenä kuin Helsingin viidettä sijaa, koska yksistään valtion keskushallinnon sijoittuminen lähes kokonaan pääkaupunkiin tuo sinne tuhansia korkeakoulutettujen työpaikkoja.
Korkeasti koulutettu väestö hyödyttää kotikaupunkejaan useallakin tavalla. Korkea koulutus tietää parempia palkkoja ja kaupungeille suurempia verotuloja, mutta se näkyy myös eri alojen innovaatioissa ja kehitystyössä. Ainakin Suomessa pitää myös selkeästi kutinsa se nyrkkisääntö, että mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi alttius joutua työttömäksi.
Urban Audit II -tutkimuksessa mitattiin myös ilmiöitä, joissa suomalaiskaupungit eivät päässeet samaan tapaan paistattelemaan myönteisessä valossa. Yksi tällainen mittari oli asumisväljyys. Oulussa neliöitä on asukasta kohden 34, vähemmän kuin Tampereella tai Turussa, mutta sentään enemmän kuin Helsingissä.
Kahdessa muussa EU:hun kuuluvassa pohjoismaassa asutaan kuitenkin pääkaupungissakin väljemmin kuin Suomen alueellisissa keskuksissa. Tukholmassa neliöitä on asukasta kohden 37 ja Kööpenhaminassa 44. Siis vaikka Ouluun on viime vuosina noussut hulppeita asuinlinnoja, osa väestöstä asuu yhä ahtaasti.
paakirjoitus@kaleva.fi