Korkeasti koulutetut äänestävät huomattavasti useammin kuin vähän koulutusta saaneet. Erot ovat dramaattiset: esimerkiksi 25-34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista kahdeksan kymmenestä äänesti viime vuoden eduskuntavaaleissa.
Samassa ikäryhmässä pelkän perusasteen koulutuksen saaneista harvempi kuin joka kolmas äänesti, käy ilmi tänään julkistetusta eduskuntavaalitutkimuksesta.
Erot ovat merkittäviä kaikissa ikäryhmissä, mutta tasoittuvat hieman iän karttuessa.
Silti yli 70-vuotiaissakin koulutuksen vaikutus on selvä. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 90 prosenttia äänesti, kun perusasteen koulutuksen saaneiden luku oli 65.
Koulutus lisää politiikkaa kohtaan tunnettua kiinnostusta samoin kuin äänestämiseen liittyvää velvollisuudentunnetta, arvioivat tutkijat.
Koulutuksen ohella tulotaso vaikuttaa äänestämisaktiivisuuteen. Eniten ansaitsevat äänestävät useammin.
Samoin omistusasunnoissa asuvat äänestävät todennäköisemmin kuin vuokralla asuvat.
Lisäksi tutkimuksessa todetaan, että myös lapsuudenkodin lähtökohdilla on merkitystä. Mikäli perheen vanhemmat eivät äänestä, kasvaa todennäköisyys sille, että perheen lapsetkaan eivät aikanaan äänestä.