Ympäristötalon keskustelutilaisuudessa perättiin pelisääntöjä Oulun korkeaan rakentamiseen. Niitä ollaan parhaillaan luomassa. Kaupungin strategisena tavoitteena on saada keskustan alueelle 10 000 uutta asukasta korkealla rakentamisella ja kortteleita tiivistämällä.
Pitääkö Oulussa rakentaa korkeasti vai ei? Mitä tarkoittaa korkean rakentamisen laatu? Mitä seurauksia on korkeasta rakentamisesta ja ylipäätään keskustan alueen rakenteen tiivistämisestä? Heikentääkö korkea ja tiivis rakentaminen asukkaiden elämänlaatua?
Siinä muutama kysymys, jotka nousivat esille keskiviikkona Oulun kaupungin ympäristötalolla järjestetyssä korkean rakentamisen laatuperiaatteita käsitelleessä keskustelutilaisuudessa.
Kaupunki on laatimassa asiasta ohjeistusta, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta, joukossa niin tavallisia kaupunkilaisia, kaavoituksen edustajia, arkkitehteja kuin kaupunginvaltuutettujakin.
Kaupungin puolesta korkean rakentamisen tilannetta taustoittivat kaavoitusarkkitehti Jere Klami, asemakaavapäällikkö Kari Nykänen ja kaupunginarkkitehti Janne Rajala.
Vireäksiyltyneessä keskustelussa korkean rakentamisen arviointiin sekoittui myös muita asumiseen ja kaupungin kehittämiseen liittyviä teemoja.
Jotakuinkin kaikissa puheenvuoroissa toivotettiin tervetulleeksi kaupungin pyrkimys laatia korkealle rakentamiselle laatuperiaatteet. Työtä sen eteen on tehty Oulussa noin vuoden päivät.
Se, mitä laadulla korkean rakentamisen osalta tarkoitetaan, jakoi keskustelijoita. Usea kantaa ottanut näki asialla selkeän yhteyden etenkin keskustan alueen viihtyisyyteen. Joissakin kommenteissa korkeiden talojen pelättiin jopa heikentävän sitä.
Esiin nousi myös huoli siitä, että korkeiden talojen alakerroksiin tulevat asunnot jäävät vaille luonnonvaloa.
Kaupunginarkkitehti Rajala korosti hyvän suunnittelun merkitystä. Sillä varmistetaan, että alemmissakin kerroksissa on hyvä elää.
Samaten kannettiin huolta siitä, että jos vaikkapa Heinäpäässä joku kortteli saa runsaasti rakennusoikeutta ja toinen ei, se ei ole reilua kohtelua. Korkea talo voi myös heikentää naapurikortteleiden viihtyisyyttä ja sitä kautta alentaa asuntojen arvoa.
Tilaisuutta vetänyt yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) myönsikin, että palapeli taloyhtiöiden oikeudenmukaisen kohtelun osalta on vaikea.
Kaupungin strategisena tavoitteena on saada korkealla rakentamisella sekä kortteleita muutenkin tiivistämällä keskustan alueelle tulevina vuosina 10 000 uutta asukasta ja 5 000 työpaikkaa.
Asukas- ja työpaikkamäärän kasvua on perusteltu keskustan elävöittämistarpeella.
Jotkut keskustelijoista epäilivät tavoitteen realistisuutta. Esiin nousi myös kysymys siitä, voiko keskustaan sijoittua runsaasti työpaikkoja, koska autoille ei ole pysäköintipaikkoja tarpeeksi. Asukasmäärän kasvukin kun lisää parkkipaikkojen tarvetta.
Kaupunginvaltuutettu Jarmo J. Husso (kok.) muistutti, että kaikkialla maailmassa kaupunkien keskustat tarkoittavat asukkaita, kauppaa ja kulttuuria. Siihen pitää hänen mielestään pyrkiä myös Oulussa.
Husso kaipasi kaupungin kaavoitukselta työkaluja, joihin poliittisessa päätöksenteossa voidaan nojata.
Asemakaavapäällikkö Nykänen totesi, että laadittavana oleva korkean rakentamisen ohjeistus ei ole juridinen asiakirja, vaan se on enemmänkin ohjaava työkalu.
Ohjaava työkalu
Oulun kaupunki laatii parhaillaan periaatteita korkean rakentamisen laadulle.
Työn on määrä olla valmis tämän vuoden lopulla.
Ohjeistus ei ole juridinen asiakirja, vaan ohjaava työkalu, johon voi tukeutua kun kaavoitushankkeita aletaan virittelemään.
Korkean rakentamisen sijoittumista ja laatua ohjataan asemakaavoituksella.
Keskustan alueella on tällä hetkellä kuusi kaavoitettua korkean rakentamisen kohdetta, joita ei vielä ole rakennettu.
Korkealle rakentamiselle on haettu paikkoja muun muassa Heinäpäästä Kyösti Kallion puiston pohjoisreunalta sekä radan varresta.