Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan valtiolla ei ole tuottotavoitteita Ylä-Lapin valtionmaiden metsänhakkuille. Korkeaoja sanoo, että Metsähallituksen vuosittaisen hakkuumäärän on kuitenkin katettava metsätalouden menot ja turvattava puun kysynnän säilyminen.
Minimihakkuumääränä ministeri pitää nykyistä noin 130 000 kiintokuutiota vuodessa, johon metsätalous on joutunut joustamaan eri selvitysten jälkeen.
Metsähallitus ja paikalliset poropaliskunnat käyvät parhaillaan neuvotteluita metsänhakkuiden ja porojen laidunalueiden yhteensovittamisesta Inarissa. Yhtenä argumenttina koko kevään kestäneessä metsäkiistassa on esitetty, että valtion tulisi laskea Ylä-Lapin hakkuiden tulostavoitetta.
Rovaniemellä vieraileva Korkeaoja kertoo käyneensä epävirallisia keskusteluita Ylä-Lapin poroisäntien kanssa.
- Heillä oli aito huoli siitä, miten porotalouden toimintaedellytykset voidaan turvata. Sain kuitenkin käsityksen, että heillä oli myös halua hakea ratkaisua kiistaan. Torstaina jatkuvat neuvottelut pystyvät tuskin ratkaisemaan kaikkia kiistan aiheita, ministeri sanoo. Hyvä tulos kuitenkin olisi, jos päästäisiin sopuun siitä, miten hakkuiden ja porolaidunten yhteensovittamisesta tästä eteenpäin sovitaan, hän sanoo.
Kaikki hakkuujätteet energiapuuksi
Ministerin mukaan yhtenä ongelmana ovat ensiharvennusvaiheessa olevat metsät, joihin jää paljon oksia ja latvoja. Ratkaisuna tähän Korkeaoja pitää yksinkertaisesti hakkuutähteiden keräämistä. Hakkuutähteitä on tähän saakka kerätty kysynnän mukaan energiapuuksi. Nyt niitä pitäisi kerätä porotalouden vuoksi, Korkeaoja kertoo.
- Metsurit keräisivät hakkuutähteet säännönmukaisesti hakkuiden yhteydessä silloinkin, kun se ei ole taloudellisesti kannattavaa, Korkeaoja sanoo.
Hänen mielestään myös Kioton sopimus velvoittaa hyödyntämään saatavilla olevia uudistuvia energianlähteitä.
Korkeaoja toivoo, että kiista Ylä-Lapin metsien käytöstä saataisiin sovittua myös puuta käyttävän teollisuuden vuoksi. Ministeriö sai viime kuussa kirjeitä yli sadalta pohjoissuomalaiselta puunjalostusyritykseltä. Yhteisen kirjeen mukaan jokainen suojeltu metsätalousmaan hehtaari heikentää yritysten mahdollisuuksia toimia kannattavasti ja työllistää syrjäseutujen ihmisiä.