Maatalousministeriön valmistelema maaseutupakettia etenee aikataulussa Ministeri Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan maaseutuohjelma esitellään hallitukselle kesäkuussa ja toimitetaan sen jälkeen EU-komissiolle.
Korkeaojan mukaan ohjelmaa valmistellaan nykyiseltä rahoitustasolta.
Hallituksen kehysriihessä rahoitus sovittiin vain yleisellä tasolla, koska EU-komissiolta ei ole vielä saatu varmuutta Suomen saamien maaseuturahojen tarkasta määrästä. Siksi kehysriihessäkin jäi sopimatta kansallinen kompensaatio.
Korkeaoja väläytti tiistaisessa toimittajatapaamisessa, että EU:ssa ratkaisu saattaa siirtyä jopa Suomen heinäkuussa alkavan puheenjohtajuuskauden puolelle. "Tämä ei missään tapauksessa ole toivottavaa", hän totesi.
Korkeaoja kuitenkin uskoo tosiasiallisen päätöksen olevan tiedossa jo kesäkuussa. Näin Suomi ei joutuisi tasapainoilemaan oman maan ja koko unionin edun välillä.
Ongelma rahoituskehyksissä on Korkeaojan mukaan ollut nimenomaan se, että unionin aikataulu petti.
Maaseutuohjelma pitää kuitenkin saada valmiiksi viimeistään kesäkuussa ja hyväksytyksi vuodenvaihteeseen mennessä. Ohjelman toteutus alkaa ensi vuoden alusta.
Korkeaojan mukaan ohjelma lähtee siitä, että maaseudun kehittämisvaroja painotetaan edelleen sinne, missä ongelmat ovat suurimmat, syrjäisien ja ydinmaaseudun hankkeisiin.
Ohjelman avulla turvataan luonnonhaittakorvauksen, ympäristötuen ja maaseutuyrittäjyyden rahoitus tuleville vuosille. Korkeaojan mukaan tuet kattavat koko maan.
Maaseututukiin on ennakkotietojen mukaan tulossa noin 100 miljoonan euron aukko, joka pitäisi kattaa kansallisesta tuista.
Maa- ja metsätalousministeri Korkeaojan mukaan paine kaikkia kansallisia maataloustukia kohtaan on EU:ssa voimakas.
Varsinkin eteläisen Suomen kansallisista tuista odotetaan entistä vaikeampia neuvotteluja. 141-tuki on voimassa ensi vuoden loppuun, mutta valmistelut neuvotteluihin alkavat jo tänä vuonna.
EU-komission virkamieskunta on Korkeaojan mukaan jo pitkään lähtenyt siitä, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen loppumetreillä sovittu vakavien vaikeuksien 141-tuki on siirtymätukea ja että sen pitäisi jo loppua.
Korkeaoja myönsi, että nykyinen tanskalainen maatalouskomissaari on edeltäjäänsä nihkeämpi kansallisille tuille.
Myös Ruotsi ja Tanska ovat lobanneet voimakkaasti sen puolesta, että Suomen 141-tuet loppuisivat.
Jatkossa Korkeaoja odottaa EU:n luonnonhaittakorvauksesta sellaista työkalua, jolla voitaisiin tasoittaa luonnonolosuhteiden eroja.
Ympäristötuen nykyjärjestelmä taas Korkeaojan mielestä liian hienojakoinen.
"Tietty pohjatuki tasoittaisi tätä, mutta samalla pitää varmistaa, että tuotannon monipuolisuus säilyy Suomessa."