Suomen ja Venäjän poliittisen johdon tapaamiset saavat jatkoa, kun Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev tulee viikon päästä Ouluun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kutsusta. Kyseessä on pääministereiden toinen kahdenkeskinen tapaaminen. Edellisen kerran he tapasivat Pietarissa tammikuun lopussa.
Kokouspaikaksi valittu Oulu näyttää vakiinnuttaneen asemansa korkean tason tapaamisten ja vierailujen kohtauspaikkana. Oulun seudulta tuleva pääministeri haluaa selvästi esitellä vieraille oululaista osaamista. Saman asian toinen puoli on osoittaa, että kansainvälinen toiminta ei keskity pelkästään pääkaupunkiseudulle.
Vain vuosi sitten lokakuussa Oulussa nähtiin edellisen kerran merkittäviä venäläisvieraita. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov osallistui Barentsin euroarktisen neuvoston kokoukseen. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) luovutti neuvoston puheenjohtajuuden Venäjälle.
Oulussa pidetyn tapaamisen yhtenä konkreettisena antina päätettiin elvyttää Suomen ja Venäjän välisen talouskomission toiminta. EU:n pakotepolitiikan takia talouskomission puheenjohtajan paikka Suomessa oli ollut täyttämättä.
Talouskomissio kokoontui lopulta viime viikolla Moskovassa. Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) ja varapääministeri Dmitri Kozak olivat mukana ratkomassa kaupan ongelmia.
Vaikka Suomi on sitoutunut EU:n Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin, on tärkeää, että kahdenvälistä vuoropuhelua pidetään yllä kansainvälisissä ja kahdenvälisissä tapaamisissa. Pakotteiden ulkopuolisia taloussuhteita on syytä kehittää kaikin tavoin.
Maiden välinen kauppa on supistunut entisiin aikoihin verrattuna. Venäjä on silti Suomen viidenneksi tärkein vientimaa ja Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa. Suomalaisyritysten sijoitukset Venäjällä ovat noin 11–12 miljardia euroa.
Pohjois-Pohjanmaa on Venäjän korkeimman johdon kiinnostuksen kohde Fennovoiman ydinvoimalan takia. Pyhäjoen voimala on ydinvoimayhtiö Rosatomille tärkeä referenssi läntisillä markkinoilla.
Sipilän ja Medvedevin tapaamisessa esillä ovat maiden kahdenväliset suhteet ja ajankohtaiset kansainväliset kysymykset. Tapaamisen asialistalla ovatkin kauppa- ja taloussuhteiden ohella ympäristöön ja arktisiin kysymyksiin liittyvät aiheet.
Epäilemättä juuri arktiset kysymykset nousevat keskusteluun. Suomi aloittaa ensi vuonna Arktisen neuvoston puheenjohtajana, ja vastikään valmistui liikenne- ja viestintäministeriölle laadittu selvitys Koillisväylän tietoliikennekaapelihankkeesta.
Tietoliikennekaapeli on Suomelle tärkeimpiä lobattavia hankkeita Arktisessa neuvostossa. Suomi havittelee itselleen paikkaa kansainvälisen dataliikenteen solmukohtana Koillisväylän ja Itämeren kaapeleiden välillä.
Maiden suhteita varjostavat kansainväliset kysymykset. Ukrainan, Syyrian ja Irakin kriisien ohella erityisesti Itämeren alueen turvallisuustilanne huolettaa.
Pääkirjoitus