Haaparanta Länsirajalla laukesi keskiviikkona aamupäivällä positiivinen pommi, kun Ikea HaparandaTornio -tavaratalon ovet aukaistiin asiakkaille. Harvemmin tavallinen kansa pääsee kunniakujaa pitkin ostosparatiisiin Ruotsin ja Suomen pienoislippujen liehuessa, ikealaisten hurratessa ja Ikean perustajan Ingvar Kampradin kätellessä tulijoita.
Ingvar Kamprad halusi olla mukana juuri Haaparannalla maailman kansanvälisimmän Ikean avajaisissa. Rajanpinnan 24 000 neliön putiikista on kasvanut hänelle sydämen asia, Ingvarin projekti, jonka vanha herra vei läpi vastaväitteistä huolimatta. Ja siitä hän halusi myös täyden sortimentin tavaratalon.
Haaparannan Ikean on määrä imeä väkeä koko kalotilta. Ikeasta ja sen ympärille kasvavasta kauppakeskuksesta puuhataan viiden kansan - ruotsalaisten, suomalaisten, norjalaisten, venäläisten ja saamelaisten - sulatusuunia, jossa raja on vain veteen piirretty viiva. Imua oli ainakin startissa: uuden alun ensimmäistä päivää todistivat tuhannet ihmiset.
Vahvoilla lihaksilla
selviää hengissä
Kampradilla on vahva usko, että Ruotsin 16. Ikea menestyy, kunhan se vaan saa aikaa juurtua pohjoisen maaperään. Kun häneltä jankattiin riskeistä, hyväntuulinen, yleisönsä ottava ja leppoisa Kamprad vastasi: "Ehkä avaamme sen ensin".
Ruotsin kruunaamaton marjakuningas, Polarican perustaja Allan Lehto on varma, että Ikea selviää hengissä myös vähäväkisessä pohjolassa. "Ikealla on sen verran vahvat lihakset ja iso pörssi. Sillä on vaikutusta valtavan laajalle alueelle."
Pohjois-Kalotin vanhimman kauppakartanon omistaja, haaparantalainen Lasse Hermanson, jolla toinen puoli sydämestä on Ruotsin ja toinen Suomen puolella, oli samoilla linjoilla Lehdon kanssa. "Tämä on jättebra koko seudulle."
Epäilijät olivatkin hissukseen, mutta ikeaperheen jäsenet virittäytyivät kaunopuheisiksi. Kampradin vakuuttanut Haaparannan kunnanneuvos Sven-Erik Bucht hehkutti unelman toteutumista, Norrbottenin maaherra Per-Ola Eriksson puhui jouluaatosta, jolla kirjoitetaan historiaa ja yhdistetään 200 vuotta sitten erotettu rajamaa.
"Tämä on maailman rauhallisin raja, mutta nyt ostosturistien myötä rauha loppuu. Ikea on seuraavaksi suurin tapahtuma sitten Outokummun investointipäätöksen", Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen suitsutti "Suomen kolmannen Ikean avajaisia".
Muoviamme
lapsenlapselle
"Sama sapluuna kuin muissakin Ikeoissa. Pitää kiertää koko talo, ja siinä matkalla ostoskärryyn tarttuu tavaraa. Täällä ei voi käydä ostamatta mitään", totesivat pikkutavaraa kahteen kassiin pakanneet haaparantalaiset Pirjo Isonikkilä ja Rolf Wesselheim. Marielundilaisille Ikea on lähikauppa, vain kilometrin päässä kotoa.
Ikean kanta-asiakkaaksi tunnustautuva haaparantalainen Kirsti Martikainen oli hakemassa uudesta kaupasta kankaita, verhoja ja joulutilpehööriä. Jo kolmisen kymmentä vuotta sitten hän osti Ikeasta sängyn ensimmäiseen omaan kotiinsa. "Ikealla on hyvä suunnittelu."
Murmanskista kotoisin oleva, kolme vuotta haaparannalla asunut Ludmila Chikunova kuskasi ostoskärryssään muun muassa muovista ammetta, joka lähtee Venäjälle lapsenlapselle. Hän harmitteli kilorajoituksia, jotka hankaloittavat tavaroiden rahtaamista yli rajan.
Tälle ja viisumipolitiikallekin yritetään tehdä jotain, lupaili kunnanneuvos Bucht. Ikea-huuman kun halutaan tarttuvan täydellä teholla myös venäjänmaalle.
