Ylivieska
Nuorten muutto kotiseudultaan perustuu ennen muuta tarpeeseen hakeutua koulutukseen. Tämän osoitti selvitys, joka koski Ylivieskan seutukunnan yhdeksäsluokkalaisten tulevaisuudensuunnitelmia, vapaa-aikaa ja kotiseutunäkemyksiä. Erityisesti yliopisto-opintoja suunnitteleville nuorille muutto on lähes ainut mahdollisuus.
Tässä mielessä olisi Oulun yliopiston lehtorin Pentti Luoman mukaan perusteltua pohtia seutukunnan tasoista yhteistoimintaa yliopisto-opetuksessa. Ylivieskan seutukunnan, kuten yleensä Suomen reuna-alueiden, keskeisenä ongelmana on ollut muuttoliikkeen aiheuttama väestön menetys.
Selvitys on osa Ylivieskan seutukunnan tulevaisuudentekijät Nuoret -hanketta. Kysely tehtiin jokaisessa seutukunnan kunnassa ja kaupungissa: Alavieskassa, Kalajoella, Merijärvellä, Sievissä, Oulaisissa ja Ylivieskassa. Selvitys oli kattava, kaikkiaan 566 eli 93 prosenttia oppilaista palautti kyselylomakkeen.
Tutkimus on tehty opiskelijatyönä yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteen laitoksen kanssa.
Selvityksen esilletuoman vaatimuksen vahvistaa seutukuntajohtaja Timo Kiema. Hänen mukaansa haaste korkeamman asteen koulutuksen kehittämisestä on otettava vastaan. Ammattikorkeakoulutusta alueella jo on, ja yliopistostasoista koulutusta on tarjolla jo aikuisille.
Yliopiston etäpisteitä tarvittaisiin ja yhteistyön kehittämistä ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä, jotta nuorillekin tarjoutuisi tilaisuus yliopisto-opiskeluun kotiseudullaan.
Peruskoulun päättyessä ylivoimaisesti yleisin vaihtoehto seutukunnan yhdeksäsluokkalaisilla on jatkaa opiskelua. Yli puolet aikoo jatkaa lukiossa ja loput muissa oppilaitoksissa. Lukio, kuten yliopisto-opiskelukin, on erityisesti tyttöjen tavoitteena.
Koulutusvalintoihin vaikuttaa selvästi myös perheen sosiaalinen asema. Niin lukioon kuin yliopistoonkin ovat suuntautumassa erityisesti nuoret, jotka ovat lähtöisin ylempiin toimihenkilöihin kuuluvista perheistä.
Lukioon ja yliopistoon suuntautumisessa oli myös kuntakohtaisia eroja, Luoma huomauttaa. Näihin opintoihin tähtäsivät hieman yllättäen muiden kuntien nuoria useammin alavieskalaiset ja merijärviset.
Harrastuksia ei voi vähätellä
Pentti Luoma toteaa, ettei harrastuksia voi vähätellä. Ne vaikuttavat nuorten tuntemuksiin. Talvi- ja kesäurheilumahdollisuuksia sekä kirjastopalveluja pidettiin selvästi muita harrastusmahdollisuuksia parempina. Elokuva-, teatteri- ja kuvataidemahdollisuuksiin oltiin tyytymättömiä kaikilla paikkakunnilla.
Tyttöjen harrastuksiksi erottuvat taide ja kerhot ja poikien harrastukseksi metsästys ja kalastus. Urheilun harrastaminen oli kaikista suosituinta.
Näkemykset kotiseudusta ovat selvityksen mukaan nuorilla varsin odotettuja, kun ottaa huomioon vastaajien iän. Nuoret pitävät kotipaikkakuntaansa yleisesti ihan hyvänä.
Tärkeäksi kotipaikkakunnan tekevät tutut kaverit, viihtyisä ja turvallinen kasvuympäristö sekä viihtyisä luonto.
Aktiiviset nuoret kaipaavat enemmän palvelu- ja huvittelumahdollisuuksia sekä tapahtumia. Näiden tarjonta on parempaa suuremmilla paikkakunnilla kuten Ylivieskassa.