Suomen korkeakoululaitos on suurten muutosten edessä. Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ennakoivat tulevaa ja pyrkivät pitämään järkevästi aloitteen omissa käsissään.
Samaan aikaan kun Suomessa hahmotellaan syvällisiä muutoksia kuntakarttaan ja kunnallisiin palveluihin, menossa on toinenkin tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeä rakenteiden pohdinta. Suomen korkeakoululaitos halutaan uudistaa muotoon, jossa se pystyy toimimaan tehokkaasti ja hoitamaan perustehtävänsä, koulutuksen ja tutkimuksen, kilpailukykyisesti maailman mitassakin.
Korkeakouluja ovat viimeisen vuoden aikana piiskanneet uudistuksiin useat tahot. Selvitysmies Jorma Rantanen totesi, että Suomen korkeakoululaitoksessa niin sanotut kriittiset minimikoot eivät paikoin täyty, toimintojen resursointi on ohutta ja osaamisalueet kapeita. Ylijohtaja Anne Brunilan vetämä Suomi maailmantaloudessa -työryhmä arvioi puolestaan, että koulutusjärjestelmämme ei vastaa siihen osaamisen parantamisen haasteeseen, josta selviytyminen on olennaista globaalissa kilpailussa. Kun siis mietitään korkeakoulujen toimintaa ja tuloksellisuutta, pöydällä on samalla Suomen pärjääminen tulevassa maailmassa.
Muutoksen suunta on selvä: nykyisiä korkeakouluja niputetaan yhteen. Opetusministeri Antti Kalliomäenkin mukaan Suomen korkeakoululaitoksen yksikkökoot ovat yksiselitteisesti liian pieniä. Maassa on 16 tiedeyliopistoa, kuusi näihin liittyvää yliopistokeskusta, 50-60 muuta yliopiston toimipistettä ja 31 ammattikorkeakoulua, joilla on toimintaa 82 paikkakunnalla.
Liikkeellä eivät ole enää vain selvitysryhmät tai opetusministeriö vaan myös korkeakoulut itse. Perjantaina Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtorit Lauri Lajunen ja Lauri Lantto kertoivat tehneensä aloitteen pitkälle menevästä yhteistyöstä opinahjojensa välillä. Tavoitteena on yhdistää nämä kaksi korkeakoulua saman konsernihallinnon alle.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteisiin on koko ajan liittynyt keskinäistä kyräilyä ja kilpailua. Siltä ei ole vältytty Pohjois-Suomessakaan. Sitä ennakkoluulottomammalta tuntuu nyt kahden rehtorin tekemä aloite. He aikovat viedä yhteistyötä eteenpäin, vaikka opetusministeriö ei siihen antaisikaan oppilaitosten hakemaa 50 000 euron määrärahaa.
Onkin parempi pitää aloite omissa käsissä kuin antaa se opetusministeriölle, joka torstaina asetti kahden miehen ryhmän selvittämään yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista.
Oululaisrehtorit arvioivat, että syntyvä uusi kokonaisuus olisi esimerkiksi houkuttelevampi ulkomaisten opiskelijoiden silmissä. Opiskelijoiden kannalta yhteistyö on hyödyllisintä silloin, kun se mahdollistaa oman oppilaitoksen tutkinnon sopivan täydentämisen toisen oppilaitoksen kursseilla.
Jos ja kun korkeakouluja aletaan niputtaa, on väistämätöntä, että astutaan monille aroille varpaille. Siksi työssä pitää olla ennakkoluuloton ja rohkea. Samalla pitäisi yrittää välttää ratkaisujen runnomista väkisin. Sitoutumisen puute tai sen vähäisyys voivat muuten jättää saavutettavat hyödyt puolinaisiksi.
Pohjois-Suomessa yhteistyön tiivistäminen tuskin pysähtyy kahteen Oulussa pääpaikkaa pitävään laitokseen. Niiden ja myös muiden oppilaitosten kannattaa tavoitella laajempaa yhteistyötä. Konsernimalli, jota Oulun lisäksi viritetään esimerkiksi Kuopiossa, vaikuttaa yhdeltä toimivalta etenemistavalta.