Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä ja työllisyysosuus ovat kasvaneet Suomessa nopeasti, kysyntä ja tarjonta kohtaavat työmarkkinoilla hyvin. Ylemmän korkeakoulutuksen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli vuonna 2001 3,1 prosenttia ja osaamisammattien työttömyysaste on ollut kolmen prosentin tasolla vuodesta 1999.
Opetusministeriön erikoistutkija Olli Poroputaan laatimassa, huhtikuussa julkaistussa Koulutus, tutkimus ja työllisyys -raportista selviää, että muun muassa lääkärien, juristien ja opettajien osalta on saavutettu lähes täystyöllisyys. Taustalla on 1990-luvun puolivälistä alkanut talouden pitkä nousu, mikä johti erityisesti tutkija- ja muun korkeakoulutetun työvoiman suhteelliseen niukkuuteen.
Vuosina 2000-2020 kansantalouden uusista työpaikoista liki puolet eli noin 600 000 sijoittuu osaamisammatteihin. Tällä hetkellä työelämässä olevista yhteensä 20 000 tohtorista ja lisensiaatista 15 600 eläköityy seuraavan 16 vuoden kuluessa, samalla aikavälillä tutkijakoulutettujen työpaikat kaksinkertaistuvat. Vuoteen 2020 mennessä tulikin kouluttaa 36 000 uutta tohtoria.
"Laskelmieni mukaan tohtorikoulutusta pitäisi lisätä nykyisestä noin 1 200 valmistuvasta keskimäärin 1 800:aan. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003-2008 se on jo nostettu 1 600 valmistuvaan. Vuoden 2008 jälkeen mietitään, onko järkevää tai edes mahdollista mennä yli 1 600:n", Poropudas selventää ja korostaa ennusteiden olevan vain ennusteita.
Tutkintosuorituksia
liian vähän
Raporttien tiedot huomioidaan kehittämissuunnitelmissa, mutta ne ovat vain yksi tekijä muiden joukossa. Muita painavia tekijöitä ovat raha ja mahdollisten koulutettavien halukkuus.
"Suomessa esimerkiksi tutkijakoulutukseen on riittänyt hyvin hakijoita, mutta monissa muissa maissa on ongelmia sen suhteen", Poropudas kertoo.
Raportin mukaan osaamista on kehitettävä monipuolisesti, koska vain tutkimusaloihin panostaminen jättää osan osaamispotentiaalista käyttämättä. Osaamistoimialojen, esimerkiksi ohjelmistoteollisuuden, työllisyys oli vuonna 2001 runsaat 900 000 henkeä ja osaamisammattien työllisyys oli vuonna 2000 noin 750 000 henkeä. Tieteen ja teknologian ammattilaisia on Suomessa EU:n keskiarvoa enemmän.
Tutkinnon suorittaneita ei ole työmarkkinoilla missään nimessä liikaa, pikemminkin päinvastoin. Osa tulevasta työvoimatarpeesta on joka tapauksessa tyydytettävä ulkomaisella työvoimalla.
"Kyllä Suomestakin on edelleen suotavaa lähteä töihin ulkomaille edellyttäen, että sieltä tullaan jossain vaiheessa takaisin. Ulkomailta hankittu tietotaito ja käytännön kokemus olisivat enemmän kuin tervetulleita", Poropudas tuumaa.
Korkeakoulutusta vaativien alojen korkealla työllisyysasteella on suuri painoarvo nuorten ammatinvalinnassa. Poropudas uskoo, että työllisyysasteen ennusteiden varaan voi jopa laskea urasuunnitelmansa.
"Mitä korkeampi koulutus, sen parempi työllisyys on edelleenkin voimassa oleva nyrkkisääntö. Se on pitänyt paikkansa viimeiset 30 vuotta, eikä siinä ole tulossa suuria muutoksia. Jos työllistymistä ajattelee, niin kannattaa aina hankkia mahdollisimman korkea koulutus", Poropudas painottaa.