Suomessa pitäisi miettiä kieliasetuksen helpottamista, koska iso osa korkeakoulujen opiskelijoista ei selviä nykyisistä ruotsin kielen taitoa koskevista vaatimuksista. Radikaali ehdotus syntyi hankkeessa, jossa pohdittiin mahdollisuuksia mitata opiskelijoitten kielitaitoa nykyistä yhtenäisemmin.
Johtopäätökset julkaistiin tiistaina Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa.
Työryhmän julkaisu antaa selvät esimerkiksi tilanteista, joista opiskelijan pitäisi selvitä itsenäisesti ruotsiksi. Maamme 25 yliopiston ja 31 ammattikorkeakoulun toivotaan ottavan suosituksen käyttöön jo syyslukukaudella.
- Määräyksiä ei korkeakouluille voi antaa, koska niillä on autonomia, muistuttaa Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola.
Häntä harmitti, että paikalle saapui lähinnä vain korkeakoulujen ruotsinopettajia. Tilanne ei näytä kiinnostavan sen paremmin korkeakoulujen johtoa kuin opetusministeriön tai -hallituksen edustajia tai alemman asteen ruotsinopettajiakaan.
Ylioppilastutkinto
ei takaa taitoa
Korkeakouluja käyvien ruotsin taidoista ei ole tarkkaa kuvaa, koska valtakunnallista kartoitusta ei ole.
Tuorein selvitys tehtiin Satakunnan ammattikorkeakoulussa viime syksyltä. Ylioppilaskirjoituksissa cum laude -arvosanan kirjoittaneistakin vain joka kymmenes ylsi sanaston ja rakenteiden hallinnassa tasolle, jota kieliasetus edellyttää. Sitä heikomman arvosanan saaneilla on suuria vaikeuksia selviytyä kieliopinnoista.
Taina Juurakko-Paavola arvioi, että perinteisissä korkeakouluissa opiskelijoitten ruotsin taidot vaihtelevat alakohtaisesti. Tekniikan opiskelijoitten osaaminen ei välttämättä ole sen kummempaa kuin ammattikorkeakoululaisten.
Resursseja tai
uusi asetus
Johtaja Juurakko-Paavola tietää omasta kokemuksestaan, että moni opiskelija kaipaa vielä kieliopin ja perussanaston opetusta, vaikka korkeakoulutasolla pitäisi keskittyä oman erityisalan ruotsiin.
- Usein opiskelija ilmoittaa pitävänsä elämänsä ensimmäistä ruotsinkielistä esitelmää!
Korkeakouluilla ei ole hänen mukaansa resursseja paikata kouluopetuksen puutteita. Kieliasetuksen edellyttämälle tasolle päästään vain lisäämällä resursseja peruskoulussa ja lukiossa.
- Ylioppilastutkintolautakunnan ruotsinjaoksen jäsenenä aavistelen, että lukiossa valitaan ruotsista pienin mahdollinen kurssimäärä.
Juurakko-Paavola ei pidä mahdottomana ajatusta muuttaa määräyksiä niin, että korkeakoulussa voisi vastedes suorittaa alempitasoisen ruotsin opintojakson tai kokeen. - Kaikki eivät kuitenkaan myöhemmin tarvitse niin kovaa kielitaitoa, mitä valtionhallinnon virkoihin nykyisin vaaditaan.
Tämänhetkisen asetuksen mukaan ruotsi on hallittava kirjallisesti ja suullisesti sellaisissakin tilanteissa, joihin ei varauduta etukäteen.