Linnanmaan yliopistotiloja saneerataan ja uusia rakennetaan yliopiston ja sinne muuttavan ammattikorkeakoulun (OAMK) kampusta varten. Pienelle ydinalueelle on toteutettu myös kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Kampus tarvitsee tiheämpiä bussivuoroja ja kampukseen päätepysäkkejä.
Pelkät puitteet eivät luo edellytyksiä uudelle toimintamallille. Yliopiston ja AMK:n yhteistyön tulevassa suunnittelussa on tärkeää kehittää monitieteisiä tiede- ja koulutusyhteisöjä.
Oulun hienot valinnat 6G-tutkimusrahoituksen lippulaivaksi ja lääketieteen digitaalisen opetuksen keskukseksi eivät riitä isolle yhteisölle.
Tarvitaan monialaisuutta. Sivuuttaa ei voi yhteiskuntatieteitä ei kulttuurialaa, ei yleissivistystä, tieteellistä vuoropuhelua eikä käytännönläheisyyttä. Ministeriö ei rahoitusmalleillaan juuri näe tällaisia päämääriä.
Kampuksen toiminta ja kehittyvä alue voivat kirkastaa koko seudun ja Pohjoisen vetovoimaa. Järvi-Oulussa on pian 16 000 innovaatiokampuksen opiskelijaa ja seudun suurimmalla työpaikka-alueella 12 000 työpaikkaa. Opiskelija-asuntojen ja muu rakentaminen on vilkasta. Liikuntapaikkojakin tarvittaisiin. Nuorten Oulun tulevaisuus luodaan pitkälle Järvi-Oulussa.
Linnanmaan Yliopistokadun arkkitehtikilpailun lisäksi tarvitaan hyvää kaupunkisuunnittelua järvien ympäristöissä.
Pyykös- ja Kuivasjärvi pitää nähdä suuralueen ympärivuotisina virkistyskeitaina. Järvistä ei ole huolehdittu vuosikymmeniin. Ne ovat ekologisesti välttävässä tilassa. On sinileväkukintoja, happikatoa, happamuutta ja kalakuolemia.
Kaupungin ja mahdollisen tulevan maakunnan näkemyksiä testataan myös kasvavan alueen terveyspalvelujen hoitamisella.
Kaijonharjun suuralue on ytimeltään Järvi-Oulu. Sille on vahvat historialliset perusteet. Kaleva uutisoi 11.1.1965, että ”Hallitus peruutti esityksensä Oulun yliopiston siirrosta Virpiniemeen. Yllätyskäänne Kuivasjärven hyväksi”.
Kuivasjärvi oli tuolloin Haukiputaan kylä, ulottuen Linnanmaalta nykyiseen Ritaharjuun ja Jylkynkankaalle.
Järvi-Oulun korkeakoulukampus voi uusilla tavoilla tuottaa kasvu-, eli elinkeino- työllisyyspalveluja, joita ollaan viemässä maakuntiin. Kaupunki, seudun kunnat ja osaomistajana yliopisto voivat toteuttaa OAMK:n malleilla työllistävää ja muuntokoulutusta.
AMK-tutkintojen arvostus on tarpeen nostaa yliopistotutkintojen rinnalle. Kunnat ja AMK voivat omistajina nykyistä enemmän lisätä yhteistyötä ammattiopistojen ja lukioiden kanssa.
OAMK:lla on laajat, käytännönläheiset työelämä- ja yritysyhteydet. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, työharjoittelun ja työssä oppimisen yhteistyössä on mukana satoja eri alojen pieniäkin yrityksiä.
Tarvitsemme määrätietoista yliopiston ja ammattikorkeakoulun win-win-lähtöistä yhteistyön suunnittelua. Se on välttämätön linja paitsi alueellisesti, myös kansainvälisesti ja monitieteisyyden kannalta.
Kalervo Ukkola
entinen pitkäaikainen yliopiston opettaja
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.