Merkintä virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta korkeakoulututkintotodistuksessa ei takaa välttämättä edes kielilainsäädännössä määrättyä vähimmäistasoa. Vuosittain 20 prosenttia korkeakouluopiskelijoista läpäisee virkamiesruotsin puutteellisella kielitaidolla, todetaan kasvatustieteen lisensiaatti Hannu Niemen väitöstutkimuksessa.
Niemi on huolestunut virkamiesten ruotsin kielen taidosta. Monen korkeakouluihin hakeutuvan suomenkielisten opiskelijan ruotsin kielen lähtötaso on niin riittämätön, että sitä on mahdotonta saattaa valtion virkamieheltä vaadittavalle taitotasolle opintojen aikana. "Taso on romahdusmaisesti laskenut, sillä korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin tulee ihmisiä eri opintoväyliä pitkin. Kun kielitaitoa joutuu täydentämään, opinnot voivat viivästyä", Niemi selvittää.
Myös opettajat joutuvat kiusalliseen tilanteeseen, jos opiskelijan valmistuminen uhkaa jäädä ruotsin kielestä kiinni. "Silloin opettaja joutuu venyttämään omaatuntoaan, jotta opiskelijalle saataisiin osoitettua edes tyydyttävä lakisääteinen taito."
Niemen mielestä oli virhe sijoittaa virkamiesruotsin taidon osoittaminen kieliasetuksella osaksi korkeakoulututkintoja. Kuluneina 20 vuotena virkamiesruotsi-instituutio on ollut mukana korkeakoulututkinnoissa muodon vuoksi ilman valtakunnallista valvontaa.
Säästötoimenpiteet 1980-luvulta lähtien ovat katkaisseet ruotsinopintojen kielikoulutusjatkumon peruskoulusta korkeakouluun. Ruotsin kieleen opetukseen tulisi ohjata lisärahaa, joka tulisi käyttää etenkin ruotsia heikosti osaavien opiskelijoiden täydentävään opetukseen.
Tutkimuksessa haastateltujen ruotsinopettajien käsitykset virkamiesruotsin merkityksestä ja sisällöstä vaihtelivat eri korkeakouluissa ja koulutusohjelmissa, jopa saman korkeakoulun sisällä. Moni ei tiennyt, mitä ruotsin opintojaksoon kuuluva lakisääteinen virkamiesruotsin vaatimusosuus tarkoitti.
Ongelmallista on, että virkamiesruotsi yhdistetään erikoisalojen kielten opetukseen. Tällöin opetuksesta hyötyvät eniten esimerkiksi lääkärin ja opettajan ammattiin kouluttautuvat, joiden oman erityisalan ruotsi on lähellä virkamiesruotsia. "Entäs matematiikan, teknisen alan opiskelijat? Voi olla, että he eivät saa alansa ruotsin kurssissa minkäänlaista valmiutta virkamieheltä vaadittavaan ruotsin kieleen."
Niemi ehdottaa, että yliopistot tutkisivat, voisiko taitotasovaatimusta laskea niin, että jatkossa ei vaadittaisi virkamiesruotsiin liittyvää kielen suullista ja kirjallista taitoa. "Joissakin viroissa riittää pelkkä kielen ymmärtämisen kyky. Jos virkamiesruotsi halutaan pitää osana korkeakoulututkintoa, voisi sen opiskelun sijoittaa vasta opintojen loppuvaiheeseen."
Hannu Niemen väitöskirja Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen
tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 25.1.