Lukijalta
Mielipide

Korkeakouluilta ratkaisuja työllisyyden parantamiseen – työvoima on talouskasvun ja investointien este Suomessa, ei niinkään rahan puute

Keskustelu yliopistojen lisärahoituksesta on vilkasta. Valitettavasti siitä ei ole keskusteltu, että mitä yliopistot aikovat tehdä lisärahoituksella.

Keskustelu yliopistojen lisärahoituksesta on vilkasta. Valitettavasti siitä ei ole keskusteltu, että mitä yliopistot aikovat tehdä lisärahoituksella. Yliopistoilla on ratkaisun avaimet moniin ongelmiin, ja seuraavassa ehdotan toimia, jotka hyödyttäisivät sekä yliopistoja että yhteiskuntaa.

Suomalaisten pääsy korkeakouluihin on hidastunut ja 1970-luvulla syntyneet jäävät koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Myös opintojen aloitusikä on myöhentynyt ja välivuosien määrä kasvanut. Tilanne on päätön, kuten Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto on todennut.

Aloituspaikkoja onkin lisättävä nopeasti ja opintoja nopeutettava. Opintojen nopeuttaminen olisi myös työllisyystoimi, koska opiskelijat ovat iso ryhmä työvoiman ulkopuolella.

Erityisesti koulutusta tulisi lisätä aloille, joilla on hyvä työllisyys. Konetekniikan koulutus Turussa ja sairaanhoitajien lisäkoulutus ovat hyvä alku hallitukselta. Lisätoimia silti tarvitaan ja kaikkein suurin tarve on lääkäreille.

Pääministeri Antti Rinne toivoi vappupuheessaan tuhatta uutta lääkäriä. Yliopistot ovat ainoa taho, joka voi toiveen toteuttaa, koska työttömiä lääkäreitä ei ole. Lääkäriliitto tulee vastustamaan lisäystä kaikin keinoin, mutta silti se on tehtävä.

Hoitotyön lisäksi lääkäreitä tarvitaan tutkimuksessa ja lääketeollisuudessa, mutta lääkäripulan vuoksi nämä toiminnot eivät voi kasvaa. OECD:n mukaan Ruotsissa on 4,2 lääkäriä tuhatta asukasta kohti, mutta Suomessa on vain 3,2, vaikka väestö on iäkkäämpää.

"Erityisesti koulutusta tulisi lisätä aloille, joilla on hyvä työllisyys. Konetekniikan koulutus Turussa ja sairaanhoitajien lisäkoulutus ovat hyvä alku hallitukselta."

Suomessa työikäinen väki vähenee, eikä parempikaan koulutuksen tarjonta riitä täyttämään kaikkia työvoimatarpeita kotimaisin voimin. Yliopistoilla olisi kuitenkin mahdollisuus lisätä myös koulutettujen maahanmuuttoa. Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien sisäänotto kannattaisi moninkertaistaa, kuten Peter Vesterbacka on ehdottanut.

Kaikki valmistuneet ulkomaalaiset eivät välttämättä työllisty Suomeen, mutta on joka tapauksessa paljon edullisempaa ja nopeampaa kouluttaa maisteriksi ulkomainen nuori kahdessa vuodessa kuin suomalainen vauva 25 vuodessa.

Suomalaisista nuorista alle puolet valmistuu korkeakoulusta. Lisäksi ulkomaiset opiskelijat eivät yleensä saa opintotukea tai muita tulonsiirtoja, joten he kasvattavat kansantuloa jo opiskeluaikanaan joko työskentelemällä osa-aikaisesti tai rahoittamalla elämisensä ulkomaisin varoin. He eivät myöskään valmistuttuaan jää suomalaisen sosiaaliturvan varaan, koska työ on oleskeluluvan ehto.

Edellä mainitut toimet lisäisivät korkeasti koulutetun työvoiman määrää Suomessa ja myös yliopistojen kykyä rekrytoida eteviä tutkijoita. Työvoima on talouskasvun ja investointien este Suomessa, ei niinkään rahan puute.

Matti Virtanen

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.