Raakaöljyn korkea hinta hidastaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n maanantaina julkistaman tutkimuksen mukaan maailman talouskasvua. Maailman bruttokansantuotteen kasvu olisi IEA:n mukaan ollut kahden viime vuoden aikana ainakin puoli prosenttia toteutunutta nopeampaa, jos öljyn hinta olisi pysynyt vuoden 2001 puolivälin tasolla.
Öljyn hinnan nopea nousu vuosina 1999-2000 oli yksi syy maailman talouskasvun hidastumisen. Maailmantalouden hidas elpyminen suhdannepohjan jälkeen johtuu energiajärjestön mukaan osittain raakaöljyn hinnan noususta.
Raakaöljyn keskimääräinen tynnyrihintahinta oli maaliskuussa runsaat 10 dollaria korkeampi kuin vuonna 2001. Pelot Opecin tuotannon supistamisesta, Venezuelan levottomuudet ja alhaiset varastot ovat viime viikkoina nostaneet öljyn hintaa edelleen, kerrottiin IEA:sta.
- Öljymarkkinat ovat tällä hetkellä tavanomaista epävakaammat. Syynä ovat osin geopoliittiset jännitteet ja tuotemarkkinoiden tiukkuus, erityisesti Yhdysvaltain bensiinimarkkinoilla, jotka synnyttävät nousupaineita, arvioi IEA.
Futuurimarkkinoiden useita kuukausia jatkuneen nousun perusteella öljyn viimeaikainen hinnannousu voi osoittautua pitkäaikaiseksi. Sen seuraukset voivat IEA:n mukaan olla teollisuusmaille tuskallisia. Niiden julkisen talouden talouden tasapaino heikkenisi, inflaatio nopeutuisi, paine korkotason nousuun vahvistuisi ja kuluttajien luottamus ja työllisyys heikkenisivät, mikä söisi pohjaa talouden nousulta.
Opec-kori uuteen
hintaennätykseen
Öljynviejämaiden järjestön Opecin jäsenmaiden viemän raakaöljyn hinta nousi viime viikolla uuteen ennätykseen. Opec-korin keskinoteeraus kohosi maanantaina Wienissä julkistettujen tietojen mukaan viime viikolla 33,99 dollariin tynnyriltä. Pohjanmeren Brentin hinnaksi markkinoilla noteerattiin maanantaina vajaat 35 dollaria. Pohjois-Amerikan viiteöljyn WTI:n noteeraus oli hieman yli 37 dollaria tynnyriltä.
Korkea raakaöljyn hinta haittaa IEA:n mukaan kehitysmaita selvästi enemmän kuin teollisuusmaita. Se johtuu kehitysmaiden suuremmasta riippuvuudesta tuontiöljystä, korkeammasta energiaintensiivisyydestä ja tehottomammasta energian käytöstä.
Öljyn hinnan pysyminen pitkään 35 dollarin tasolla pienentää IEA:n yhdessä OECD:n ja IMF:n tutkimusosastojen kanssa tekemän selvityksen mukaan maailmantuotetta tänä vuonna 255 miljardia dollaria verrattuna siihen, että öljyn hinta olisi 25 dollaria tynnyriltä eli Opecin hintatavoitteen keskivälissä.
Viisi vuotta jatkuva 35 dollarin tynnyrihinta aiheuttaa maailmantuotteen pienenemisen noin 0,5 prosenttia ensimmäisenä ja toisena vuotena. Vaikutus vähenee vuoteen 2008 tultaessa, kun öljynviejien kysynnän kasvu hieman kumoaa hintavaikutusta. Öljyn kallistuminen
tuntuu euroalueella
Teollisuusmaiden bruttokansantuote supistuu IEA:n laskelman mukaan tässä tilanteessa 0,4 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kuluttajahintojen nousuvauhti nopeutuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 0,6 prosenttia perusvaihtoehtoon verrattuna. Työttömyysaste nousee 0,1 prosenttiyksikköä molempina vuosina.
Öljyn kallistuminen kasvattaa tuntuvasti teollisuusmaiden öljylaskua ja merkitsee suurta tulonsiirtoa tuottajille. Teollisuusmaat toivat viime vuonna yli puolet käyttämästään raakaöljystä Niiden tuontilasku nousi IEA:n mukaan 260 miljardiin dollariin eli 20 prosenttia suuremmaksi kuin 2001.
Teollisuusmaissa öljyn kallistuminen tuntuu voimakkaimmin euromaissa. Niiden kasvua hinnan nousu leikkaa laskennallisesti 0,5 prosenttia kahtena ensimmäisenä vuotena. Vähiten eli 0,3 prosenttia kasvu hidastuisi Yhdysvalloissa. Korkean öljyn hinnan kasvua hidastava vaikutus on IEA:n ja IMF:n mukaan Aasiassa 0,8 prosenttia ja Latinalaisessa Amerikassa 0,2 prosenttia.
Kiinan kasvua raakaöljyn hintavaikutus hidastaa tutkimuksen mukaan ensimmäisenä vuotena 0,8 prosenttia ja Intian kasvua 1,0 prosenttia. Filippiinien kasvua kallis öljy leikkaa 1,6 prosenttia ja Thaimaan kasvua 1,8 prosenttia. Korkeasti velkaantuneiden köyhien maiden kasvu hidastuu korkean öljyn hinnan vuoksi 1,6 prosenttia.