Eteläkymenlaaksolaisilla on muuta maata keskimääräistä enemmän omia hampaita. Syynä tähän on muun muassa se, että Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa yli puolessa yksityiskaivojen vedessä on liikaa fluoridia. Pohjavesien fluoridiongelmat ovat yleisimpiä Kaakkois- ja Lounais-Suomen rapakivialueilla.
Geologisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan kaivojen yleisin fluoridipitoisuus Kaakkois- ja Lounais-Suomen rapakivialueilla on 0,5–2,0 milligrammaa litraa kohden. Se on jopa kymmenkertainen muualla Suomessa tavattaviin fluoridimääriin verrattuna. Rapakivialueet käsittävät vain vajaat neljä prosenttia maamme pinta-alasta, mutta ne ovat tiheästi asuttuja seutuja.
Korkea fluoridipitoisuus talousvesissä aiheuttaa terveydellisiä ongelmia varsinkin kasvuiässä ja liika fluori haittaa mm. lapsilla luuston kasvua. Aikuisilla se edistää hampaiden ja luuston kasvua ja ehkäisee hammasmätää, mutta suurina määrinä se on myrkkyä ja suuret pitoisuudet saattavat tummentaa hampaita.
Kotkan kaupungin ylihammaslääkärin Ritva Vanhalan tekemän arvion mukaan Kotkan seudun talousveden korkea fluoridipitoisuus ei ole aiheuttanut haittaa alueen väestön hampaille. Hänen mukaansa vanhemmalla ikäpolvella on Etelä-Kymenlaaksossa enemmän hampaita suussa kuin keskimäärin muualla maassa.
"Aivan satunnaisesti saattaa nähdä useimmiten lievää värjäytymistä joidenkin ihmisten hampaissa. Kyllä se on paremminkin niin, että jos fluoridia lähdetään vähentämään vedestä, niin se tietää meille lisätöitä", Vanhala sanoo.
EU:n direktiivin mukaan terveydellisesti turvallinen fluoridipitoisuus talousvedessä on alle 1,5 milligrammaa litraa kohden. Siitä millaiset määrät ovat ihmiselle haitaksi, ollaan montaa mieltä. Yhdysvalloissa on turvalliseksi pitoisuudeksi katsottu paikoin jopa 4 milligrammaa fluoridia vesilitraa kohden.