Korjausrakentaminen elää tällä hetkellä vahvaa aikaa. Rakentamiskohteita on runsaasti tarjolla lähivuosina.
On arvioitu, että pelkästään asuntoja pitäisi Suomessa korjata vähintään 21 miljardin euron arvosta. 30-35 vuoden ikää pidetään jonkinlaisena merkkipaaluna, jonka jälkeen viimeistään rakennus tarvitsee remonttia.
"Suomen rakennuskanta on rakennettu siten, että yhä suurempia korjausikään tulevia rakennuksia tulee teen. Osa korjaustarpeesta tulee kannan vanhenemisesta, rakennuksia on tehty paljon 60-70-luvulla. Pienempiä korjauksia on tehty aiemminkin, mutta nyt tulee massiivisempia korjaustarpeita", johtava tutkija Erkki Lehtinen VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sanoo.
Yleinen modernisointitarve on hänen mukaansa myös ilmeinen.
Tavallaan uudisrakentaminen luo tarpeita uudistaa vanhoja rakennuksia nykyaikaiselle varustetasolle. "Kaikenlaiset sähkötekniikan, tietotekniikan ja heikkovirtapuolen tuomat uutuudet aiheuttavat paineita. Ja esimerkiksi asuntojen keittiöissä nykyinen varustelu on paljon parempaa kuin vanha."
Kun remontti tulee ajankohtaiseksi, tämä modernisointitarve johtaa sitten siihen, että remontti laajenee.
Oulussa korjataan vilkkaasti
"Nykynäkymät ovat positiiviset", rakennuspäällikkö Risto Eskola oululaisesta Eskola-Yhtiöistä sanoo. Yhtiö on erikoistunut korjausrakentamiseen. Sen palkkalistoilla on keskimäärin kahdeksan työntekijää.
Eskolan mukaan viimeiset 2-3 vuotta ovat olleet aika lailla kiireisiä. Näköpiirissä ei ole ainakaan Oulun alueella merkkejä, että korjauspuoli vähenisi. "Taloyhtiöt vanhenevat. 60-70-luvun tuotanto on eräänlainen pommi. Kun saneerauksia lykätään liian pitkälle, sitä suurempia hommia ne sitten ovat", Eskola sanoo.
Korjausrakentaminen ei ole suoraan verrannollinen uustuotantoon, mutta rakennustoiminnassa suhdanteet heiluttavat aina tekemisiä. "Käyrä heiluu väistämättä, se on pumppaavaa. Mutta pääkäyrä on saneerauspuolella nykyään noususuuntainen", Eskola hymähtää.
Yrityksen asiakkaina ovat pääasiassa yritykset ja kiinteistöyhtiöt, kohteina erilaiset liiketilat ja asunnot. Yksityisiä asiakkaita on vähemmän. "Perustoimeksiantajat pitää hoitaa ensin, jotta jatkuvuus säilyy", Eskola toteaa.
"Määrätyillä hetkillä joudutaan myymään ei oota varsinkin yksityisasiakkaille, valitettavasti. Meillä pitää olla koko ajan pelivara. Monesti nämä työt ovat hälytysluonteisia kuten vesivaurioita. Ne vaativat työtä enemmän kuin ennen, koska nykyään on uudet määräykset ja korjaukset on tehtävä perusteellisesti."
Eskolan mukaan työntekijöiden määrää ei ole haluttu paisuttaa, koska silloin toimintaa on hankalaa hallita ja valvoa. "Meilläkin saattaa mies käydä päivän aikana useammassa eri kohteessa töissä päivän aikana. Miesten pitää olla monitaitoisia."
Korjausrakentaminen etenee vaiheittain. Jos esimerkiksi vesivaurion jälkiä korjataan, paikat ensin aukaistaan, jotta nähdään laajuus. Sen jälkeen tehdään kosteuskartoitukset, ja sitten vasta rakenteita aletaan tehdä uudelleen.
"Tänä päivänä tehdään tämän päivän tietämyksen mukaan oikein. Määräykset ja valvonta ovat tiukentuneet niin, ettei töitä voi väärin mennä tekemään. Vastuu on tekijällä pitkä", Eskola sanoo.
Nykyään tehdään asiat paremmin ja monesti myös kalliimmin. "Sillä hetkellä korjaaminen on kalliimpaa kuin ennen. Pitkällä tähtäimellä se tulee sitten halvemmaksi, korjatun kohteen ikä on yleensä pitempi", Eskola sanoo.
