Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa odotetaan taas suurta pottia korjausrakentamiseen myönnettävistä avustuksista. "180 kohdetta sai rahaa viime vuoden jaossa", iloitsee ympäristökeskuksen arkkitehti Britta Passoja.
"Omistajat ovat kuitenkin avainasemassa", muistuttaa Passoja. Ympäristökeskuksessa toivotaankin vanhojen rakennusten omistajilta oma-aloitteisuutta. Avustuksia voivat hakea kunnat, yhteisöt ja yksityiset.
Joskus ajatellaan, että vain isojen ja merkittävien rakennusten korjaukseen on mahdollista saada avustusta, mutta myös tavalliset asuintalot ovat arvokkaita. "Korjausrakennettavan talon ei tarvitse olla raatihuone, kartano tai kirkko", Passoja korostaa.
Viranomaisia huolettaa hieman myös asiantuntevan työvoiman riittävyys.
"Työntekijöiden löytyminen on pullonkaula", Passoja myöntää, mutta toteaa ainakin maaseudulta löytyvän vielä osaamista ja perinnettä esimerkiksi hirsitalon kengittämiseen. Myös korjausrakentamisen EU-projektit ovat parantaneet tilannetta jonkin verran.
Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksen toiminnan loppumisen Passoja näkee melkoisena menetyksenä.
Avustusta myös Museovirastosta
Viime vuonna rakennusperinnön hoitoavustuksia myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalle 476 000 euroa. Maakuntaan tuli peräti viidennes koko maan avustuksista.
Tänä vuonna jaossa on koko maahan 2,5 miljoonaa euroa. Tämä jaetaan kolmentoista alueellisen ympäristökeskuksen kesken hakemusten perusteella.
Myös Museovirasto myöntää avustuksia. Rakennustutkija Pasi Kovalaisen mukaan Museoviraston entistämisavustusta voi hakea entistämiseen ja restaurointiin. Avustusta myönnetään yksityisille tai yhteisöille. Kunnat saavat entistämisavustusta vain, jos kohde on rakennussuojelulailla suojeltu.
Viime vuonna lähes 20 kohdetta sai Pohjois-Pohjanmaalla Museoviraston avustusta. Tänä vuonna jaetaan koko maahan 800 000 euroa
Sekä ympäristökeskuksen että Museoviraston avustuksia on haettava lokakuun loppuun mennessä. Korjausten kustannuksista korvataan enintään 50 prosenttia.