Virusten, matojen ja muiden haittaohjelmien aiheuttamat tietoturvaongelmat ovat paisuneet siinä määrin vakaviksi, että liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto järjestävät helmikuussa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa kansalliset tietoturvatalkoot.
Haittaohjelmien aiheuttamat ongelmat nousivat tavallistenkin nettisurffarien tietoisuuteen viimeistään viime vuonna, kun sähköpostin käyttö alkoi kärsiä pahan kerran roskapostien jättimäisen vyöryn alla.
"Viime vuosi oli ylivoimaisesti pahin virusvuosi mitä on koskaan ollut", sanoi Viestintäviraston tietoturvallisuusosaston päällikkö Timo Lehtimäki tietoturvatalkoiden tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.
Elokuu pahin matokuukausi
Viime vuonna tietoverkkoja rassasivat muun muassa Slammer-, Bugbear-, Lovsan-, Sobig- ja Swen -nimiset verkkomadot. Kesäkuussa valloillaan ollut Bugbear oli kohdistettu etenkin pankkeja vastaan, ja sen uhreiksi joutui myös joukko suomalaispankkeja.
Pahin haittaohjelmakuukausi oli viime elokuu, jolloin nettikäyttäjien hermoja raastoivat muun muassa Lovsan- ja Sobig -madot. Viimeksi mainittu on Lehtimäen mukaan pahin tähän asti koetuista sähköpostimadoista, sillä se pisti liikkeelle kaikkiaan yli 300 miljoonaa saastunutta roskapostiviestiä.
"Pahimmillaan viime vuonna jopa 80 prosenttia verkkoliikenteestä oli matojen aiheuttamaa", Lehtimäki kertoo.
Lehtimäki muistuttaa, että haittaohjelmien toimintatavat ovat yhä katalampia. Esimerkiksi viime syyskuun Swen-mato oli naamioitu Microsoftin tietoturvapäivitykseksi, mikä edesauttoi olennaisesti sen leviämistä.
Uusimmat verkkomadot voivat Lehtimäen mukaan alistaa suojaamattoman tietokoneen hetkessä roskapostien automaattiseksi lähetyskoneeksi ilman, että käyttäjä sitä lainkaan huomaa. Madon saastuttamat koneet saattavat suoltaa maailmalle jopa puoli miljoonaa roskapostia päivässä niiden omistajien tietämättä.
Terveen järjen käyttö suotavaa
Keskeisin keino madoilta suojautumiseen on Lehtimäen mukaan oman koneen tietoturvapäivitysten pitäminen ajan tasalla. Hänen mielestään omaan kotikoneeseen pitäisi suhtautua samoin kuin omaan autoon, jota pitää myös huoltaa määräajoin.
"Se vanha ajattelutapa, että nyt ostan koneen ja sitten vain käytän sitä, ei enää toimi". Kotikone vaatii jatkuvaa ylläpitoa, Lehtimäki tähdentää.
Lehtimäen mukaan myös terveen järjen käyttö on avuksi tietoturvan ylläpitämisessä.
"Ei pidä mennä klikkaamaan auki jokaista vastaantulevaa liitetiedostoa", Lehtimäki varoittaa. Myöskään kotikäytössä mahdollisen virustartunnan saanutta kannettavaa konetta ei pidä viedä palomuurin ohi työpaikan tietoverkkoon.
Tietoturvaopas putoaa postiluukusta
Helmikuussa järjestettävät kansalliset tietoturvatalkoot ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa. Talkoopäivänä 11. helmikuuta yli miljoonaan suomalaiskotiin jaetaan Joka kodin tietoturvaopas, jossa kerrotaan mahdollisimman selkeästi internetin turvallisesta käytöstä.
Päivän aikana järjestetään myös lukuisia tietoiskuja muun muassa kauppakeskuksissa. Kansalaiset voivat hakea internetliittymiä myyvistä liikkeistä Windows-käyttöjärjestelmän tietoturvapäivitykset sisältävän tietoturva-cd:n. Lisäksi eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjestää päivän aikana viranomaisille, yrityksille ja järjestöille tietoturvan huippuseminaarin,
Tietoturvatalkoot järjestävät yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Viestintävirasto sekä suuri joukko tietoliikennealan yrityksiä ja järjestöjä. Kansalliset tietoturvatalkoot ovat osa hallituksen tietoyhteiskuntastrategiaa.