Bryssel EU:n komissiossa vierailleen suomalaisen susilähetystön mukaan maa- ja metsätalousministeriö on yllättäen osoittautunut suurimmaksi syypääksi siihen, ettei Itä- ja Pohjois-Suomen häirikkösusia ole saatu kuriin. Lähetystö sai vahvaa tukea muun muassa komissaari Olli Rehniltä, joka lupasi, että hän yrittää saada komission luopumaan Suomea vastaan nostetusta susikanteesta.
- Kyllähän tässä sai selkeä kuvan, että oikea arvostelun kohde on Suomen hallitus sekä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, joka EU:n pelossa ei suostu myöntämään häirikköeläinten tappolupia, puhisi kuhmolainen eritysopettaja Ismo Karppinen perjantaina kaksipäiväisen Brysselin vierailun päätteeksi.
Hän tulkitsi, ettei komissio estä häirikköeläinten poistamista - ei edes kokonaisen susilauman, jos siitä on selvästi haittaa tai vaaraa ihmisille.
- Hyödyllinen reissu, joka antoi kuvan, mistä tässä on kyse. Suomalaiset ovat itse sössineet asian. Komissio näyttää kantavan enemmän huolta ihmisistä kuin kovapäiset ministeriön virkamiehet Suomessa, Karppinen moitti.
Kolmihenkinen lähetystö tapasi Rehnin lisäksi kreikkalaisen ympäristökomissaarin Stavros Dimasin kabinetin johtoa.
Toivoa sovusta
- Olennaista on saada edellytykset häirikkösusien tappamiselle. On lähdettävä siitä, että myös ihmisten hyvinvointi on tärkeää, Rehn kiteytti.
Rehn lupasi, että hän yrittää taivutella komission vetämään susikanteen pois EY:n tuomioistuimesta.
- Joulukuussa Suomessa valmistunut susien hoitosuunnitelma antaa asialliset perusteet sopia asia, hän arvioi.
Komissio vei Suomen valtion tuomioistuimeen syyskuussa. Komission mielestä Suomi rikkoo luontodirektiiviä myöntämällä susien kaatolupia liian kevein perustein. EU luokittelee suden erittäin uhanalaisiin eläimiin.
Susilähetystön mielestä komission nostama kanne oli sikäli hyvä, että se painosti maa- ja metsätalousministeriön lopulta viimeistelemään hoitosuunnitelman, jonka turvin asiaan voidaan nyt saada sopuratkaisu.
Tosin kolmikko epäilee, että suunnitelma on liian ylimalkainen. Heidän mukaansa komissio odottanee susikannan hoidolle ja samalla häirikköeläinten poistamiselle selkeitä ratkaisumalleja, joita suunnitelma ei tarjoa.
Hoitosuunnitelma jakaa Suomen kolmeen uuteen kannanhoitoalueeseen, jotka ovat läntinen Suomi, poronhoitoalue ja itäinen Suomi. Suomen vajaasta parista sadasta sudesta suurin osa elää maan itäosissa.
Poronhoitoalueella tai itäisessä Suomessa ei ole tarvetta lisätä susikantaa. Itäosia sudet voisivat kuitenkin asuttaa nykyistä tasaisemmin. Länsi-Suomessa eläimille sen sijaan olisi vielä tilaa. Susien lukumäärälle ei suunnitelmassa aseteta tavoitteita.
Jatkuva huoli
Viljelijöiden etujärjestön MTK:n järjestämälle matkalle osallistuivat Karppisen lisäksi rautjärveläinen lammas- ja maitotilaneuvoja Hanna Puolakka sekä jämsäläinen ravintolayrittäjä Raila Ahonen, joka ratsastusretkellään on joutunut kolmen suden piirittämäksi.
Lähetystön tavoitteena oli selvittää omien kokemusten perusteella komissiolle, että eräissä osissa maata sudet ja niiden pelko haittaavat jatkuvasti ihmisten elämää.
Komissiolle luovutettiin matkan aikana myös MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän allekirjoittama vetoomus, jossa muistutetaan maaseudun asukkaiden kasvavasta huolesta.