Helsinki Skandivuorten yli puhallelleen leudon föhntuulen ansiosta sää on alkuviikolla ollut poikkeuksellisen lauhaa varsinkin Lapissa. Tiistaina elohopea kohosi Kemi-Tornion lentoasemalla peräti 6,6 asteeseen, Pellon kirkonkylässä 6,4:ään ja niinkin pohjoisessa kuin Utsjoen Kevolla 5,2 asteeseen.
Lämpöaalto kiemurteli erikoisesti muualla maassa, sillä samaan aikaan Helsingissäkin kirjattiin puolenkymmentä astetta, mutta Turussa ja osissa Itä-Suomea oltiin nollan pinnassa. Ensimmäisen kerran föhntuuli hönkäili Lappiin keväiset lukemat jo sunnuntaina.
Tiistaiset lukemat poikkeavat huimasti ajankohdan keskiarvoista. Tavallisesti Sodankylässä on helmikuun puolivälissä päivisin lähes 10 ja öisin miltei 20 pakkasastetta. Maan keski- ja eteläosissakin pakkasta on päivisin keskimäärin 1-6 astetta.
Helmikuun ennätyksiin ei kuitenkaan ylletty, sillä 28. helmikuuta 1943 Helsingin Ilmalassa päästiin peräti 11,8 asteeseen. Pohjois-Suomen ennätys on peräisin Pellosta vuodelta 1972, jolloin helmikuun 24. päivää vietettiin peräti 8,6 lämpöasteessa.
Lämmin ilma liukuu vuorilta
Föhntuuli syntyy, kun lännestä saapuva ilmavirtaus kiipeää Skandivuoriston ylitse. Sen yhteydessä ilma kuivuu, laajenee ja lämpenee. Näin säärintaman sateet jäävät usein Norjaan, kun taas Suomeen syöksyy hyvin lämmintä ilmaa.
Voimakkaimmin föhntuuli nostaa lämpötiloja yleensä Länsi-Lapissa. Tämä johtuu Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlundin mukaan siitä, että alava Tornionjokilaakso on lähimpänä Skandien vuorenharjanteita. Suomen lisäksi föhnilmiötä esiintyy muidenkin vuoristojen lähellä, kuten Alpeilla ja Kalliovuorilla.
- Föhntuulelle on tyypillistä, että sen aikana lämpötilat eivät öisinkään juuri laske. Kyseessä on ilmaston oma erikoinen piirre. Vielä ei voi varmasti sanoa, onko ilmiö talvien lämpenemisen myötä eli 1980-luvun lopulta lähtien yleistynyt. 15 viime vuoden aikana föhntuuli on kuitenkin ollut enempi sääntö kuin poikkeus, Nordlund arvioi.
Vaihtelut suuria talvisin
Lämpötilat ovat vaihdelleet helmikuussa melkoisesti. Kuun vaihtuessa pakkanen paukkui Lapissa liki 40 asteessa, mutta nyt vuodenaikaan nähden lauhaa kautta on kestänyt puolitoista viikkoa. Vahvaan jää- ja lumitilanteeseen suojasää ei ole vielä ehtinyt ratkaisevasti purra.
- Voimakkaat säätilojen vaihtelut ovat tyypillisiä Suomen talvissa. Lauha matalapaine voi nopeasti korvata arktisen ilmanalan, Nordlund muistuttaa.
Selvää on kuitenkin talvi-ilmaston lämpeneminen ollut. Eniten ovat Nordlundin mukaan leudontuneet talvikuukausista tammikuut. Vuosikohtaiset erot voivat olla hurjia. Hyvän esimerkin tarjoaa tämän vuoden tammikuu, joka oli Sodankylässä keskilämpötilaltaan peräti 14 astetta kylmempi kuin edellisvuonna.
Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan sää viilenee torstaina hiukan länsiluoteisen tuulen heiketessä. Tämän jälkeen lämpötila pysynee koko maassa nollassa tai hiukan pakkasen puolella loppuviikon ajan.