Viime kausi oli vauhdikkaan vahvistussamban aikaa Korisliigassa. Ulkomaalaispelaajien rajoitukset oli poistettu ja seurat täyttyivät yhtäkkiä ammattilaispelaajista.
Seurojen tulot eivät kuitenkaan nousseet oleellisesti, ja useat seurat elivät kädestä suuhun. Esimerkiksi Torpan Pojat pääsi otsikoihin maksurästien takia.
Keväällä kohtalokas samba taukosi. Seurat rajasivat herrasmiessopimuksella ulkomaalaispelaajien määrän kolmeen ottelua kohti ja moni uskoi, että seurojen taloudellinen tilanne helpottuisi.
Kun uusi kausi alkaa lauantaina, ulkomaalaispelaajien rajoittaminen on "räjäyttänyt pankin" suomalaispelaajien palkoissa, kuten yksi korisliigavalmentajista kuvaa kehitystä. Jotkut seurojen johtohenkilöt ovat puheissaan varovaisempia, mutta ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaispelaajien palkkapyynnöt ovat nousseet.
Korisliigassa on vallalla yli varojen elämisen kulttuuri, väittää Porvoon Tarmon entinen toiminnanjohtaja Lari Kangas. Kangas lähti Tarmosta viime marraskuussa -- omien sanojensa mukaan siksi, ettei halunnut jatkaa toiminnan pyörittämistä velaksi.
-- Pelin henki on se, että tämän vuoden sponsorirahoilla maksetaan edelliskauden velkoja, Kangas sanoo.
-- Tarmo ei varmasti ole tässä yksin, Tarmon puheenjohtaja Pekka Kangasmäki vastaa.
Tarmon pelipaitaa kantoi viime kaudella 20 ulkomaalaispelaajaa, jos harjoituspelit lasketaan mukaan. Nykyisen toiminnanjohtajan Petri Matikaisen mukaan Tarmon viime kauden kulut on "pääosin saatu hoidettua", vaikka "jotain on vielä rästissä".
-- Viime vuoteen verrattuna tilanne on parempi, mutta ei tässä vielä henkseleitä pääse paukuttelemaan, Matikainen sanoo.
Ei KHT-tilintarkastusta
Lari Kankaan mukaan koripalloseurojen jatkuvasti myöhässä laahaava maksuliikenne on mahdollinen, koska Koripalloliitto ei vaadi seuroilta KHT-tasoista tilintarkastusta. Korisliigaseurojen taloutta valvotaan liigalisenssijärjestelmän avulla, jonka tarkoitus on saada seuroista vakavaraisia.
Lisenssiehdot ovat seurojen talouden osalta kiristyneet viime vuosina merkittävästi, mutta edelleenkään seuroilta ei vaadita KHT-tasoista tilintarkastusta.
Koripalloliiton liigapäällikkö Pekka Valpola myöntää, että painetta tilintarkastuksen tiukentamiseen on ollut.
-- Painetta on ollut, mutta sitä ei ole pidetty kohtuullisena. Kyllä tilintarkastuksen luotettavuuteen on kiinnitetty huomiota, Valpola sanoo.
Liigalisenssin saamiseksi edelliskauden velvoitteet pitää olla hoidettu tai niiden hoitamisesta pitää olla maksusuunnitelma. Sen pitää päättyä 31. elokuuta edelliskauden joukkueen jäsenten saatavien sekä vero- ja vakuutusvelkojen osalta. Maksut liitolle pitää hoitaa ennen liigalisenssin anomista.
Aiemmin meno oli huomattavasti hölläkätisempää. Esimerkiksi Tarmolla oli Lari Kankaan mukaan ennen viime kauden alkua maksurästejä viideltä vuodelta ja silti se oli saanut liigalisenssin joka vuosi.
-- Aikaisemmin maksusuunnitelma sai olla suurin piirtein miten pitkä vain, liigapäällikkö Valpola myöntää.