Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Oulusta nousi Pohjois-Pohjanmaan vasemmistopiirin ääniharavaksi kansanedustajaehdokkaiden jäsenvaalissa. Toiseksi eniten ääniä sai kansanedustaja Unto Valpas Raahesta ja kolmannelle sijalle ylsi piirin puheenjohtaja, rehtori Mikko Raudaskoski Oulusta.
Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston piiritoimikunta vahvisti lauantaina jäsenvaalin tuloksen ja asetti saman tien 14 ehdokasta vaalipiirin ehdokaslistalle. Piiritoimikunta ei puuttunut jäsenvaalin antamaan järjestykseen, vaan hyväksyi 14 eniten ääniä saanutta ehdokasta kansanedustajaehdokkaiksi. Kaikkiaan ehdokkaita oli 24.
Piirin puheenjohtaja Mikko Raudaskosken mukaan piiritoimikunnan eri tarvinnut rukata listaa, koska vaalin tulos sellaisenaan oli edustava. Vaalilistan keski-ikä on 42 vuotta ja joukossa on myös neljä alle 34-vuotiasta. Miehiä listalla on kahdeksan ja naisia kuusi.
Ainoana puutteena Raudaskoski mainitsee sen, että Oulun eteläiseltä lähialueelta ei ole ehdokasta. Hyvänä merkkinä Raudaskoski puolestaan pitää sitä, että nuoret ehdokkaat menestyivät jäsenvaalissa niin hyvin, ettei heille tarvinnut raivata erikseen tilaa listalta.
Kärkikolmikon lisäksi muut piirin kansanedustajaehdokkaat ovat toimistonhoitaja Paula Grekelä Oulusta, liikunnanohjaaja, opiskelija Tanja Kari Iistä, lastensuojelun erityistyöntekijä Risto Kalliorinne Oulusta, koneurakoitsija Paavo Tihinen Pudasjärveltä, luokanopettaja Tarmo Raatikainen Kuusamosta, kiinteistötyöntekijä Anne Vierimaa Kalajoelta, liikunnanopettaja Annemari Enojärvi Haukiputaalta, laskentatoimihenkilö Mervi Syrjälä-Heiska Haapavedeltä, opiskelija Anna Mikkola Oulusta, pääluottamusmies Silvo Nybacka Haapajärveltä ja teleliikenneasentaja Kalevi Kuha Kiimingistä.
Kainuun vasemmisto on jo aiemmin asettanut neljä kansanedustajaehdokasta vaaliliiton listalle.
Postivaalina toteutetun jäsenvaalin äänestysprosentti oli 58,2. Hyväksyttyjä vaalilippuja oli kaikkiaan 817. Äänioikeutettuja piirissä on 1 454.
Raudaskoski pitää tulosta kohtuullisena, sillä jäsenvaali järjestettiin puolueen ohjeiden mukaan ensimmäistä kertaa jo eduskuntavaaleja edeltävänä keväänä, eikä vasta syksyllä.
Vaaliliitto tavoittelee neljää kansanedustajanpaikkaa nykyisen kolmen sijaan.