Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Martti Korhonen vaatii kaikkia puolueita tekemään selväksi ennen eduskuntavaaleja suhtautumisensa Suomen Nato-jäsenyyteen. Korhosen mielestä on huonoa demokratiaa ajaa sammutetuin lyhdyin vaaleihin ja todeta niiden jälkeen turvallisuuspoliittisessa selonteossa, että tilanne on muuttunut. Korhonen huomautti vasemmistoliiton suhtautuvan selkeän kielteisesti sotilasliiton jäsenyyteen. Jos valtiojohto ja eduskunnan enemmistö kuitenkin päätyisivät jäsenyyden kannalle, puolue edellyttää kansanäänestyksen järjestämistä. Uuden hallituksen on sitouduttava tähän periaatteeseen.
Lauantaina vasemmistoliiton johtoon valittu Korhonen esitteli tavoitteitaan sunnuntaina puoluekokouksen jatkeeksi järjestetyssä vasemmistofoorumissa Tampereella. Hän sanoi vasemmistoliiton pyrkivän vaalivoittoon ja uuteen hallitukseen.
Korhonen antoi tiedotustilaisuudessa ymmärtää, että vasemmistoliiton kurssi kääntyy hänen kaudellaan enemmän vasemmalle työelämään liittyvissä kysymyksissä. Niihin kuuluu suhtautuminen pätkätöihin ja markkinavoimien aikaansaamiin joukkoirtisanomisiin.
Hän kantoi huolta kasvavista edustuksellista demokratiaa kohtaan suuntautuvista epäilyistä. -- Pettyneimpiä politiikkaan ovat huono-osaiset kansalaiset. He ovat menettäneet luottamuksensa siihen, että poliitikot voisivat lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vaarana on, ettei yleinen ja yhtäläinen äänioikeus enää toteudukaan vaaliuurnille mentäessä.
Vasemmistoliitto vastustaa palvelujen yksityistämistä
Linjapuheessaan Korhonen varoitteli hallitusta yrityksestä pakottaa EU:n perustuslakisopimus voimaan temppupolitiikalla. Se ei hänen mukaansa lisää kansan luottamusta unioniin ja EU-eliitin toimintatapoihin. Brysselin mielistelyn tai kuuntelu- ja mallioppilana olemisen sijaan hän suositteli Suomelle muutenkin aktiivista roolia unionissa.
Korhonen epäili lisäksi hallituksen valmistelevan palvelurakenne- ja kuntauudistuksen varjolla massiivista kuntien omana työnään tuottavien palvelujen yksityistämistä. Vasemmistoliitto lähtee hänen mukaansa siitä, että hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääosin verotuloilla ja tehdään kuntien toimesta. Vasemmistoliitto lähtee vaalivalmisteluihin julkaisemalla syksyllä sosiaalisen Suomen ohjelmaksi ristityn asiakirjan. Siinä esitetään muun muassa yhtenäisen perustulon luomista, pienten tulojen verotuksen keventämistä ja pätkätöiden työsuhdeturvan parantamista. Muita ydinkohtia ovat kunnallisten hyvinvointipalvelujen työpaikkojen lisääminen ja opintorahan tasokorotus.