Kun Venäjä päättää nostaa kaasun hintaa, Fortum rikastuu ja Suomen kansa köyhtyy. Näin sivaltaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen.
Hän ihmettelee valtion yli puoliksi omistaman sähköyhtiö Fortumin investointeja Venäjälle. Yhtiö ilmoitti pari viikkoa sitten, että sen venäläinen tytäryhtiö aloittaa kaasuvoimalan rakentamisen Länsi-Siperiassa. Pian tämän jälkeen venäläinen kaasumonopoli Gasum ilmoitti 30--50 prosentin hinnankorotuksista Eurooppaan menevästä kaasusta.
"Tämä menee Fortumin pussiin, kun Venäjä nostaa kaasun hintaa", Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa investointi kaasuvoimalaan on ristiriidassa myös ilmastopolitiikan kanssa. Korhonen uskoo, että Fortumin toimintaan ja korkeaan energian hintaan voi puuttua, jos poliitikoilla on tahtoa. Hänestä Fortumin vetäminen pörssistä on yksi vaihtoehto muiden joukossa.
"Operaation yhteydessä tapahtuva yhtiön arvon lasku ei merkitsisi mitään, koska yhtiötä ei aiota myydä", Korhonen tyrmää väitteen pörssistä poistumisen haittavaikutuksista. Operaatio tosin maksaisi valtiolle toistakymmentä miljardia euroa.
Kuorma-autoliikenteen tila epäterve
Tiet sortuvat, kuljettajat väsyvät ja kuljetusyritykset voivat huonosti. Liikennevaliokunnan puheenjohtajana Korhonen pitää kuorma-autoliikenteen tilaa epäterveenä. Se on johtanut tilanteeseen, jossa ylikuormat ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus.
"Tietojeni mukaan moni ottaa tietoisen riskin ja ajaa 65 tai 70 tonnin painoisella kulkupelillä. Tämä ei palvele ketään", Korhonen ärähtää. Lain määrittämä maksimipaino on 60 tonnia.
Korhosen mukaan tilanteeseen ovat syypäitä paitsi rajusti kohonneet polttoainekustannukset, myös kuljetusyrittäjiä työllistävien tilaajien ahneus. Kuljetuksista ei haluta maksaa niin paljon kuin pitäisi, ja niinpä kuljetusyrittäjä joutuu venymään äärimmilleen. Se johtaa helposti ylikuormiin, mikä merkitsee myös poliisille lisätyötä.
"Esimerkiksi Pohjois-Suomessa liikkuvalta poliisilta kuluu paljon aikaa siihen, että ollaan tien päällä punnitsemassa ajoneuvoja", Korhonen ihmettelee.
Eduskunnassa on kannettu joka vaalikausi huolta tiestön kunnosta. Korhonen muistuttaa, että tonnien ylitykset kuormissa vievät tilannetta luonnollisesti huonompaan suuntaan.
"Jokainen ymmärtää, että se on meidän tienpidon kannalta kohtalokasta. Ne eivät kestä tällaista kuormitusta."
Paikallisella sovulla ratkaisu
Kuljetusyrittäjät ovat käyneet kertomassa ahdingostaan muun muassa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk.). Korhonen kääntää katseet työnantajapuolelle, tavaran tilaajille. Heidän pitäisi tehdä keskenään ja kuljetusyrittäjien kanssa sopimus, ettei ylikuormista makseta. Näin on menetelty Ruotsissa.
"Malli antaa mahdollisuuden pärjätä myös niille, jotka pelaavat peliä reilusti. Suomessa kilpailu ei ole nyt tervettä, kun vain osa noudattaa sääntöjä", Korhonen väittää. Hänen mukaansa Suomessa tavaran tilaajat käytännössä sallivat viiden prosentin kuormanylityksen.
Korhosen mielestä työnantajilla olisi nyt erinomainen paikka näyttää, miten paljon mainostettu paikallinen sopimus käytännössä toimii. Hän vaatii tavaran tilaajia sitoutumaan Ruotsin mallin lailla ylikuormien kellistämiseen.
"Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut paikallisen sopimisen lisäämistä. Tässä puhutaan juuri siitä, mutta maksaja ei vain halua sopia", Korhonen arvostelee.
"Talouspolitiikka
ei ole hallussa"
Oppositiopuolueen puheenjohtaja vaatii myös hallitusta tekemään jotain tilanteen oikaisemiseksi. Hän ei niele valtiovarainministeri Jyrki Kataisen selitystä, ettei polttoaineveroja voi laskea, koska hyöty valuisi öljyntuottajille. Korhonen huomauttaa, että polttoaineiden nettohintaan tulee päälle normaali polttoainevero ja arvonlisävero. Veroja olisi varaa laskea.
"Olemme niin pieni tekijä maailmanlaajuisesti, ettei tämä öljysheikkien taskuun valu. Nykytilanteesta hyötyy Suomen valtio", Korhonen sanoo ja viittaa verotulojen kasvuun.
Hän olisi valmis selvittämään mallia, jossa polttoainevero porrastettaisiin sen mukaan, mikä on julkisen liikenteen käytön mahdollisuus. Siellä missä pääsee julkisillakin peleillä, polttoainevero olisi korkeampi verrattuna haja-asutusalueisiin. Samaan hengenvetoon Korhonen myöntää, että mallia on vaikea toteuttaa käytännössä.
Hän maalailee synkkiä pilviä sinivihreän hallituksen ylle. "Meno vaikuttaa liikaa Ahon ja Holkerin hallitusten meiningiltä. Korot ja ruuan sekä energian hinnat nousevat, inflaatio jyllää. Talouspolitiikka ei ole hallinnassa alkuunkaan", Korhonen arvostelee.