"Jos puolue haluaa vaikuttaa, sen on pyrittävä hallitukseen" sanoo vasemmistoliiton puheenjohtajan paikkaa toistamiseen tavoitteleva eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen.
Jo kerran mustan ministeriauton takapenkillä istuneen, Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksessa alue- ja kuntaministerinä olleen Korhosen hallituskipeys ei kuitenkaan ole niin suuri, että hän veisi vasemmistoliiton ehdoitta hallituskammariin.
Korhonen korostaa monta kertaa, että hallitusohjelma, ja se miten puolueen omat tavoitteet näkyvät siinä, ratkaisee.
Luontevin hallituskumppani vasemmistoliitolle on Korhosen mukaan SDP. "Mutta ei minusta tarvitse parasta kumppania määritellä. Kyse on siitä kenen kanssa pysytään tekemään paras hallitusohjelma".
"Realismia on, että lähimpänä on SDP. Sen sijaan tämän vaalikauden tekojen perusteella hallitusohjelman teko olisi helpompaa ja luontevampaa kokoomuksen kuin keskustan kanssa", Korhonen sanoo.
"Tällaista politiikkaa harjoittavan keskustan kanssa ei vasemmistoliittoa voisi viedä samaan hallitukseen", Korhonen ilmoittaa.
Hän myöntää, että kokoomuksen kanssa on oppositiossa pystytty hyväänkin yhteistyöhön.
Kenttä herättää
Keskustan nykylinjaa Korhonen rökittää rajusti.
"Parhaiten se näkyy veroratkaisuissa. Keskusta on mennyt kokoomuksen ohi oikealta, että oikein hirvittää, missä asti he ovat. Ihan sama tilanne on hyvinvointipalveluissa. Niitä olisi varaa kohentaa, mutta niitä ajetaankin alas."
"Keskustan piti olla vahva aluepolitiikan vaikuttaja. Mitä tämän hallituksen aikana aluepolitiikassa on tapahtunut? Ei kerta kaikkiaan yhtään mitään. Sama on kuntapuolella. Kuntatalous on romahtanut täydellisesti."
Korhosen mukaan ei ole mikään itseisarvo, että tällaisen puolueen pitäisi olla vasemmistoliiton hallituskumppani.
Hän uskoo, että keskusta joutuu tarkistamaan linjaansa eduskuntavaalien jälkeen.
"Kenttäväki tietää missä mennään, mutta puoluejohdolta ovat karanneet täysin käytännön elämän kokemukset ja näkemykset johonkin usvapilveen. He elävän lumemaailmassa, eivätkä näe mitä ihmisten, työelämän ja kuntien puolella tapahtuu", Korhonen sivaltaa.
Hän ennustaa, ja ennen muuta toivoo, että keskustan herättää johtajansa ensi vuoden eduskuntavaaleissa.
"Toivon, että keskustan kenttä antaa johdolleen palautetta. Kaikista paras palaute tulee annettua eduskuntavaaleissa, kun ei äänestetä. Silloin keskustan on tarkistettava linjaansa", Korhonen sanoo.
Vain historia erottaa
Mikä erottaa enää kokoomuksen ja keskustan toisistaan?, Korhonen kysyy. Hän vastaa itse: "Ehkä joku historia."
Sellaisia yhtäläisyysviivoja kuin aikaisemmin ei hänen mielestään porvaripuolueiden välillä enää ole. Keskusta on kulkenut kauaksi juuriltaan.
"Aikanaan keskustalaisuus kumpusi jostain alkiolaisuudesta ytimestä. Siinä oli sosiaalisuus ja yhteisvastuun periaate. Niitä ei keskustan ratkaisuissa enää ole ollut. Kun kokoomuskin sanoo keskustajohtoisen nykyhallituksen harjoittavan oikeistolaisempaa veropolitiikkaa kuin mitä kokoomus olisi edes esittänyt, on sekin osoitus siitä, että keskustassa mennään nyt ja lujaa karkuun alkiolaisuutta ja sosiaalista yhteisvastuuta", Korhonen toteaa.
Kovaa ja oikealta
Nykyhallituksen politiikka on Korhosen mielestä äärettömän kovaa. "Se on oikeistokonservatiivista politiikkaa puhtaimmillaan."
Kyse ei hänen mukaansa ole sitä, ettei olisi varaa tai mahdollisuutta toisenlaiseen politiikkaan. "Kyse on siitä, että tällä hallituksella ei kerta kaikkiaan ole mitään tahtoa. Tämä hyvinvointiyhteiskunta karkaa käsistä tällä menolla", Korhonen väittää.
Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunnan voi määritellä parhaiten sillä, miten se pitää huolen kaikista heikompiosaisista.
"Jos tuloerokasvu karkaa aivan mielettömäksi, se ei ole terve piirre yhteiskunnassa. Meidän pitää pystyä huolehtimaan kaikista. Työelämän puolella tilanne on järisyttävä. Kädet levällään annetaan kaiken tapahtua. Hallitus ole valmis liikahtamaan irtosanomissuojan parantamisessa, vaikka se olisi nopeasti ja helposti korjattavissa", Korhonen ruoskii.
Hänen mielestään suomalaista työntekijää vain pyöritetään kvartaalikapitalismin ruletissa. "Tähän on pakko saada joku muutos. Työväenpuolueiden ja ay-liikkeen on herättävä ja löydettävä yhteinen tahtotila, että tälle pitää tehdä jotain", Korhonen vaatii.
Myyrät pois joukoista
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialaisen puheet Kalevassa Suvi-Anne Siimeksen uranoususta SDP:ssa, mikäli tämä olisi loikannut vuosi sitten, Korhonen käskee panna höpöttämisen puolella olevaksi toiminnaksi. Sellaisen olisi jo syytä loppua.
"Ei Viialainen ainakaan vasemmistoliiton mandaatilla puhu ja toimi."
Korhonen kertoo keskustelleensa asiasta SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Eero Heinäluoman kanssa. "Yhtä pieni mandaatti on silläkin puolella."
"Viialainen ajaa yhtä aikaa kolmella mopolla. Hän on vasemmistoliiton jäsen, johtaa vasemmistopuolueiden yhdistymistä ajavaa yhdistystä ja puuttui SDP:n sisäisiin päätöksiin, valintoihin ja jopa presidenttiasiaan", Korhonen paheksuu ja ilmoittaa: "Jakomielitautista touhua."
Korhosen mukaan Viialaisen oman puolueensa sisällä jo vuosia harjoittama myyräntyö on erikoista. Hän lisää, että jokainen voi yksityishenkilönä tietysti puhua ja toimia niin kuin haluaa. Sitä ei voida estää.
"Mutta se on olennaista, ettei puhu suulla suuremmalla. Puhuu henkilönä, jos ei muuta mandaattia ole. Eikä Viialaisella muuta mandaattia ole."
Korhonen neuvoo Viialaista nyt miettimään oman paikkansa työväenliikkeessä ja sen millä eväillä rakentaa tulevaisuutta.
"Ei tällainen toiminta voi jatkua. Eikä sillä ole mitään uskottavuutta, jos yrittää istua jokaisen mopon selässä, joka vähän liikahtaa johonkin."
Vasemmistoliitosta Viialaisen voi erottaa vain oma paikallisosastoa. Sitä Korhonen ei neuvo erottamiskirjeen laatimiseen. Ensin on syytä katsoa, mikä on Viialaisen alkukesäksi lupaama oma ratkaisu.
Vasemmistoliiton sisälle ei Korhosen mielestä kuitenkaan tarvita myyriä tai eriseuraisia kuppikuntia. "Puolueen sisällä ei tarvita mitään oppositiota", Korhonen toteaa.