"Hallitus ei tee muuta kuin panee pään pensaaseen, vaikka on selkeästi nähtävissä kuntatalouden ongelmien nopea syveneminen", kummastelee kansanedustaja Martti Korhonen (vas.). "Näkymät ovat sellaiset, että suorastaan hirvittää", toteaa edellisen hallituksessa alue- ja kuntaministerinä istunut Korhonen, joka kummastelee myös Kuntaliiton roolin muutosta.
Korhosen mukaan kuntatalous on lähivuosina romahtamassa. Hallituksen uusi budjettiesitys ei kuitenkaan osoita mitään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Verotulomenetysten kompensaatio ei alkuunkaan kuittaa kuntien menetyksiä, eikä nyt kipeästi tarvittavia uudistuksia tehdä, Korhonen toteaa.
"Kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) ainoa lääke on odottaa apua talouskasvusta apua. Se on täysin utopistinen ajatus", Korhonen sanoo.
Hän tykittää, että kuntapuolue keskusta harjoittaa nyt hallituksessa häikäilemätöntä valtapolitiikkaa hallinnon säilyttämisessä. "Nyt vaan ollaan ja ihmetellään, eikä uskalleta tehdä poliittisia ratkaisuja", Korhonen kepittää punamultahallitusta. Hän väittää keskustan pelaavaan kansalaisten hyvinvointipalveluissa "raakaa peliä".
Porkkanoita ja
uudistuksia
Pohjois-Pohjanmaalla juuri valotetut kuntanäkymät kuvaavat Korhosen mukaan pienoiskoossa koko Suomen tilannetta. "Kuntataloudessa ei tule vain pysähdystä, vaan taaksepäin menoa." Budjettiesitystä markkinoidaan virheellisesti neutraalina kuntien kannalta.
Korhosen mukaan budjetissa olisi pitänyt olla rakenteellisia uudistuksia ja ja porkkanoita kuntien yhteistyön syventämiseen. Kuntien pakkoliitoksia Korhonen ei kannata.
"Budjettiesityksessä on pikkusen rahaa yhdistymisavustuksiin, mutta nyt näyttää siltä, että sekin ollaan valmiita panemaan muihin tarkoituksiin",Korhonen ihmettelee.
Hänen mielestään olisi pitänyt vauhdittaa ja jalostaa viime vaalikaudella käyntiin polkaistuja aluekeskushallintoa, seutukuntakokeilua, Kainuun mallia ja sotu-maksukokeilua. Myös kuntien valtionosuuksien indeksitarkistus olisi pitänyt nyt maksaa täysimääräisenä hallituksen tarjoaman 75 prosentin sijasta.
Korhonen korostaa, että hallituksella pitää olla rohkeutta myös kokeiluihin. Lisäksi kuntatalouden oikaisemiseen tarvitaan myös valtion rahaa.
"Nyt tilanne on muutenkin se, että monet kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttia. Talouskasvukaan ei koskaan ole ratkaisu heikoimpien kuntien ongelmiin, sillä se laahaa viiveellä", Korhonen toteaa.
Kuntaliiton
rooli muuttui
Korhonen hämmästelee myös Kuntaliiton roolia. Se on hänen mukaansa muuttunut hallituksen vaihtumisen myötä niin hallitukseen kuin kuntatalouteen.
"Kuntaliitto näyttää lopettaneen kokonaan huolehtimisen kuntatalouden kehityksestä ja kuntien edunvalvonnasta. Tulee mieleen myös se, onko kannan taustalla yhden miehen toimintaa, sillä Kuntaliiton varapuheenjohtaja Timo Kietäväinen (kesk.) on hakemassa sisäministeriön kansliapäälliköksi. Tämäkö vaikuttaa, ettei nyt panosteta edunvalvontaan", Korhonen ihmettelee.
Hän vetoaa nopeiden toimien tarpeeseen ja uusien ratkaisujen etsimisessä laskelmiin, joiden mukaan kuntatalous on jäämässä vuosina 2004-2007 noin 400 miljoonaa euroa alijäämäiseksi jokaisena vuotena. Kasautuva alijäämä vuoteen 2007 mennessä nousee noin 1,7 miljardiin euroon.
Kotkassa kokoontunut Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kiinnittää julkilausumassaan huomiota siihen, että kansallinen terveysohjelma uhkaa vaarantua, sillä kaikilla kunnilla ei ole edellytyksiä suoriutua terveyspalvelujen rahoituksessa omasta osuudestaan. Ryhmä vaatii hallitusta lisäämään voimavaroja, jotta jonoja voidaan lyhentää.
Korhonen muistuttaa, että Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksen aikana kuntatalous oli joka vuosi ylijäämäinen ja silloin tehtiin monia ratkaisuja, joilla oli pitkän tähtäimen tavoite.
