Alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) mukaan Raahen saamalla puolentoista miljoonan euron suuruisella harkinnanvaraisella avustuksella jatketaan sitä panostuista, mitä maan hallitus on Raahen seudulle määrätietoisesti kohdentanut kolmen viime vuoden aikana.
"Tämä ratkaisu tukee entisestään Raahen seudun nousu-uralla olevaa tulevaisuuden rakentamista. Raahen seutu on monen hankkeen kautta vihdoin saatu hyvälle kasvu-uralla, eikä tätä kehityssuuntaa pidä missään tapauksessa katkaista", Korhonen sanoo.
"Nyt maan hallitus halusi harkinnanvaraisen avustuksen kautta edelleen tukea alueen kehitystä", Korhonen toteaa. Hänen mukaansa tällä avustuksella yritetään myös saada pehmentäviä puskureita Rautaruukin kautta mahdollisesti tuleviin uusiin ongelmiin.
Rautaruukin tilanteeseen kuntaministerin mukaan yrittää kaikin voimin löytää ratkaisu, jossa kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. "Tietysti meidän toiveemme on , että ei tarvitsisi irtisanomisiin mennä."
Korhosen mukaan myös hallituksessa seurataan Rautaruukin tilannetta erittäin tarkasti. "Jos jotain tarvetta tulee, siihen pitää palata myöhemmin ja katsoa mitä vaihtoehtoja on", Korhonen jatkaa, mutta ei yksilöi tarkemmin.
Tasapuolinen
avustuslista
Valtioneuvosto jakoi torstaina kuluvan vuoden loput harkinnanvaraiset avustukset 89 kunnan kesken. Rahapotti oli yhteensä 41,3 miljoonaa euroa. Seitsemän kunnan saama avustusosuus on yli miljoona euroa.
Raahelle myönnetty 1,5 miljoonan euron harkinnanvarainen apu on kolmanneksi suurin. Edelle menivät Tammisaari 1,7 miljoonana eurolla ja Lieksa 1,6 miljoonalla eurolla. Neljänneksi eniten avustusta sai Sodankylä, jolle myönnettiin 1,3 miljoonaa euroa.
Korhosen mielestä harkinnanvaraista apua saavien kuntien lista on kokonaisuutena kohtuullisen tasapainoinen ratkaisu. "Se kyllä kestää tarkastelun miltei mistä näkökulmasta tahansa myös koko maan näkökulmasta. Rahapotti kohdistuu selkeästi heikoimmille kunnille. Tietysti aina voi sanoa sanoa, että lisää apua olisi tarvittu sinne ja tänne, mutta silloin olisi tarvittu myös lisää rahaa", Korhonen toteaa.
Kuntaministeri muistuttaa, että Raahen seudun koko kehityksen kannalta on tehty "todella isoja" ratkaisuja muutaman viime vuoden aikana. Korhonen hoksauttaa alue- ja osaamiskeskushankkeista. Jälkimmäiseen tuli juuri uutena toimialana teräkseen perustuva jatkojalostaminen, johon myös Raahe tuli mukaan. Erittäin positiivina alueen kehittämisessä Korhonen pitää myös Pattijoen ja Raahen kuntaliitosta.
Korhonen kiittää sitä, että yhteistyö Raahen alueen virka- ja luottamusmiesten puolelta sisäasiainministeriöön kuin muuhunkin valtionhallintoon on ollut hyvää ja tiivistä. "Ilman näitä hyviä yhteyksiä, eivät nämä päätökset olisi syntyneet. Yhteistyöllä on saatu tuloksia aikaan", Korhonen iloitsee.
Korhosen mukaan nyt kaikki keinot, mitä sisäministeriön puolella on alueen auttamiseksi on nyt käytetty. "Kaikissa meidän hankkeissamme on Raahen seutu ollut vahvasti mukana", hän korostaa.
Kuntaministeri muistuttaa, että Pohjois-Pohjanmaalla oli aluekeskukseksi kolme plus yksi hakemusta ja yhtä monta aluekeskusta on nyt olemassa eli Oulu, Koillismaa, Oulun eteläinen ja Raahen seutu.
Ensi vuonna
tarkka seuranta
Valtioneuvosto liitti harkinnanvaraisen avun jakopäätöksen liitteeksi ponnen, joka velvoittaa sisäministeriön ensi vuoden avustuksen yhteydessä selvittämään hallituksen raha-asiainvaliokunnalle, miten apua on tehonnut ja mitä toimia kunnat itse ovat toteuttaneet taloudellisen tilanteensa kohentamiseksi.
Korhosen mukaan vastaavaa selvitystä on tehty aiemminkin, mutta nyt sitä tarkennetaan ja täsmennetään. Korhonen korostaa, että harkinnanvaraisesta avustuksesta ei saa millekään kunnalle muodostua budjettierää. "Pitkät avustusputket on saatava poikki. Valtio tulee apuun vain kun on poikkeuksellinen tilapäinen häiriö", hän muistuttaa.