Veroalennusten kotimarkkinoita elvyttävä voima katoaa lopullisesti entisen alue- ja kuntaministerin, kansanedustaja Martti Korhosen (vas.) mukaan, kun kunnat joutuvat rajusti karsimaan palveluitaan ja investointejaan sekä mahdollisesti myös irtisanomaan henkilöstöään.
Synkkää tulevaisuutta kunnille ennustavan Korhosen mukaan kuntataloudelle kertyy vaalikauden aikana 1,3 miljardin euron alijäämä.
Korhonen patistaa kuntaliitoksiin ja arvioi, että vapaaehtoinen tie liitoksissa on liian hidas. Hän ei kaihtaisi pakkoliitoksiakaan. "Miksi palvelutoimintoja voidaan toteuttaa yhdessä, muttei kuntien hallintoa saa yhdistää?"
"Suomessa on pian suuri joukko pieniä kuntia, jotka eivät itse hoida enää mitään palveluja. Kohta ainoa virkamies on kunnanjohtaja. Onko pienten kuntien tekohengitys vain keskustalaista valtapolitiikkaa", Korhonen tykittää.
Hän muistuttaa, että kuntien rahoitusongelmat keskittyvät lähinnä alle 6 000 asukkaan kuntiin sekä alueellisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen.
"Hajanaisessa kuntajärjestelmässä on reilunkin talouskasvun oloissa vaikeaa ylläpitää kuntatalouden tasapainoa erityyppisissä kunnissa. Oikeudenmukaista ja toimivaa valtionosuusjärjestelmää on mahdotonta laatia hajanaisessa kuntarakenteessa."
Korhonen ihmettelee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusta kuntaliitoksista, joka on tulkittu liitoksia vastan. Hän muistuttaa, että Vatt selvitti säästöt vain hallinnon osalta. Hallinnon kustannukset ovat vain viitisen prosenttia kuntien käyttömenoista.
Korhonen leimaa hallituksen lupaamat terveydenhuollon lisärahat hämäykseksi. "Kasvavia terveysmenoja ja hoitotakuuta ei kyetä kaikkialla rahoittamaan."
Oulun seutukunta pysynee tasapainossa
Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien lisärahasta noin 500 miljoonasta eurosta 359 miljoonaa eli 2/3 on veromenetysten kompensointia.
Kuntien terveydenhuollon rahoitusasema kiristyy nettona 140 miljoonaa euroa, kun huomioidaan kustannustason nousu 2,4 prosenttia.
Korhosen laskelman mukaan vuosina 2003-2007 kuntien vuosikate ei riitä arvioituihin noin 1,8 miljardin euron nettoinvestointeihin. Vuosikate kertoo sen, kuinka paljon kunnalle jää toimintamenojen jälkeen rahaa investointien ja poistojen kattamiseen.
Korhosen laatima selvitys pohjautuu sekä sisäasiainministeriön että Kuntaliiton laskelmiin.
Eniten vuosikate uhkaa pudota Etelä-Savossa, jopa 93 prosenttia. Lapissa vuosikate tippunee 83 prosenttia. Uudellamaalla kate laskee vain 12 prosenttia.
Pohjois-Pohjanmaalla vuosikate heikkenee ennusteen mukaan 49 prosenttia. Oulun seutukunta pystynee pitämään taloutensa tasapainossa.