Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas patistaa entistä alue- ja kuntaministeriä, kansanedustaja Martti Korhosta (vas.) ottamaan päänsä pensaasta ja muistamaan kahden edellisen hallituksen alue- ja kuntapoliittiset toimet.
Rantakangas vakuuttaa, että nykyisen hallituksen toimintalinja kunta-asioissa on toisenlainen kuin kahden edellisen hallituksen. Korhonen on ennustanut, että nykyisen hallituksen linjausten seurauksena kuntatalous romahtaa tällä vaalikaudella.
"Kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksin. Aikaisempi toimintatapa oli erilainen; verotusta kyllä kevennettiin, mutta kuntien kustannuksella, korvaamatta verotulomenetyksiä kunnille", Rantakangas toteaa.
Rantakankaan mukaan uusi hallitus otti toimintatavaksi myöntää kompensaation verotulomenetyksistä kunnille kesken vuotta. Hän lisää, että uusi hallitus on ottanut myös valtionosuuksien indeksitarkistuksiin edeltäjiään kuntaystävällisemmän linjan.
"Edelliset hallitukset leikkasivat kuntien verotuloja verovähennysten laajennuksin vuodesta 1997 aina vuoteen 2003. Verotulojen leikkauksista vain pieni osa kompensoitiin kunnille. Esimerkiksi vuosina 2001-2003 leikkauksia tehtiin kunnallisverotuksen vähennysten korotuksiin yhteensä liki 400 miljoonaa euroa."
Rantakankaan laskelmien mukaan Korhonen ratkaisu jätti vielä 123 miljoonan euron laskun uudelle hallitukselle, joka tuli kompensoimattomista verovähennyksistä.
Rantakankaan mielestä kuntatalouden tasapainon ylläpitäminen erikokoisissa kunnissa on poliittisen tahdon asia.
"Täysin oikeudenmukaista valtionosuusjärjestelmää ei ole. Järjestelmän perusteita kehittämällä ja harkinnanvaraista tukea käyttäen niin, että se täydentää kokonaisuutta on mahdollista luoda kuntien valtionosuusjärjestelmä, jossa peruspalvelujen rahoitus voidaan turvata koko maassa."
"Kuntaliitoksia koskenutta VATT:n tutkimusta ei tule tulkita eikä ole tulkittu siten, että kuntaliitokset ovat tarpeettomia. Ne ovat edelleen tarpeellisia eräissä tapauksissa ja niitä tehdään myös tulevaisuudessa. Niillä ei kuitenkaan pelasteta valtiontaloutta, eivätkä ne ole yksiselitteinen ratkaisu kuntatalouden ongelmien ratkaisuun, kuten ex-ministeri esittää", Rantakangas sanoo.