Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) jatkoi EU:n parlamentin keskustaoikeistolaisten puolueiden (EPP-ED) kesäkokouksessa vihreän liikkeen ja ympäristöjärjestöjen politiikan tiukkaa arvostelua.
Korholan mielestä vihreä liike on tähän asti hallinnut ympäristöpolitiikkaa. Se on Korholan mukaan johtanut ympäristön kannalta vääriin ratkaisuihin, kilpailukyvyn rapautumiseen ja lisääntyneeseen byrokratiaan.
Korhola varoittikin konservatiiveja mukautumasta vihreään menoon, jota hän nimitti vesimelonipolitiikaksi, vihreällä ulkokuorella koristelluksi vasemmistolaisuudeksi.
"Ilmastoasioissa emme ole ryhmä, joka kannattaa vesimelonipolitiikkaa - ollaan vihreitä ulkopuolelta, mutta sydämiltä punaisia", Korhola filosofoi.
Hänen mukaansa konservatiivien pitää vaalia luonnon ja bisneksen tasapainoa: ottaa ilmastonmuutos vakavasti, mutta olla samalla kriittinen politiikan välineistöä valittaessa. Hän kutsui tätä politiikkaa kolmanneksi tieksi.
Pietikäinen ei
jaa viherkritiikkiä
Tuorein konkreettinen esitys Korholalta tuli jo keskiviikkona, kun hän jätti EU:n komission ilmasto- ja energiaesitykseen muutosehdotuksen. Siinä vaaditaan kaikille päästökauppaan kuuluville teollisuudenaloille vapautusta päästöjen huutokaupasta.
Korhola täsmensi torstaina, että hänen mallissaan päästöjä vähentävää teollisuutta edelleen palkittaisiin ja lisääjää rangaistaisiin. Malli ei siis poistaisi teollisuudelta päästöjen vähennysvelvoitetta. Korholan mukaan hänen esityksellään on konservatiiviryhmän enemmistön tuki.
Tosin Korholan omasta Suomen parlamenttiryhmästä saattaa kuulua soraääniä. Alexander Stubbin tilalle parlamenttiin noussut Sirpa Pietikäinen on jo ehtinyt vastustaa yhdessä vihreiden Satu Hassin kanssa Korholan ja hänen aviomiehensä, ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan ympäristöliikkeitä kritisoivaa politiikkaa.
Korholan mukaan Pietikäisen ja hänen eri näkemykset eivät kuitenkaan kohtaa parlamentin valiokuntatyössä.
"Pietikäinen ei ole tämän alueen lainsäätäjä. Hän ei ole ympäristö-, teollisuus- eikä ilmastomuutosvaliokunnassa. Käytännössä hänen työnsä ei kosketa näitä asioita", Korhola totesi.
Konservatiivien torstain seminaaripäivän täytti ympäristö- ja energiapolitiikka. Salissa kuultiin yllättävän suoraa kritiikkiä biopolttoaineiden käyttöä kohtaan.
Biopolttoaineet
tehottomia
Potsdamin ilmastonmuutoksen instituutin johtajan Hans Joachim Schellenhuberin mukaan Euroopassa biopolttoaineen käyttö autoissa ei ole lainkaan järkevää alhaisen energiatehokkuuden vuoksi. Sen sijaan sähkön ja lämmön tuotannossa bioenergian käyttö on Schellenhuberin mukaan perusteltua.
Ydinvoimaa puoltaneet lausunnot otettiin sen sijaan taputuksin vastaan. Kokouslähteiden mukaan innostus ydinvoimaan johtui sekä järjestävän maan Ranskan vahvasta ydinvoimaperinteestä että saksalaisten kritiikistä oman maan energiapolitiikkaa kohtaan.
Saksa hoitaa energiantarpeensa hiilellä ja kaasulla, jotka molemmat ovat fossiilisia polttoaineita. Ydinvoiman lisärakentamisesta Saksa on kieltäytynyt. Tätä politiikkaa Saksan konservatiivimepit eivät sulata.
Myös Ruotsi on kieltäytynyt lisäämästä ydinvoimakapasiteettia. Ruotsalainen europarlamentaarikko, konservatiiviryhmän varapuheenjohtaja, Gunnar Hökmark painotti kuitenkin moneen kertaan lisäydinvoiman tarvetta - ja sai kokousväeltä raikuvat aplodit.
EPP-ED-ryhmän kokous päättyy tänään.
