Jännitys Korean niemimaalla on viime aikoina kiristynyt pahimmilleen moneen vuoteen. Etelä- ja Pohjois-Korea uhkaavat toisiaan vastatoimilla ja molemmin puolin rajaa äänensävyt ovat tiukentuneet äärimmilleen.
Viimeaikaiset tapahtumat käynnistyivät maaliskuussa, kun eteläkorealainen sotilasalus upposi maiden välisillä rajavesillä ja 46 merisotilasta hukkui. Uppoamista seurasivat huhut siitä, että uppoamisen syynä olisi ollut pohjoiskorealainen torpedo.
Pohjois-Korea kiistää jyrkästi ampuneensa torpedolla alusta, mutta äskettäin julkaistu kansainvälinen selvitys on löytänyt Pohjois-Korean osallisuudesta vakuuttavia todisteita.
Etelä-Korea on keskeyttänyt iskun vuoksi kaupankäynnin ja erilaiset avustusohjelmat pohjoisen naapurinsa kanssa, joskin pohjoisen lapsille tarkoitettu humanitaarinen apu toimitetaan edelleen rajan yli. Myös maiden välinen, yhteishankkeena toteutettu teollisuuspuisto rajan pohjoispuolella on yhä toiminnassa.
Etelä-Korea aikoo lisäksi viedä torpedohyökkäyksen YK:n turvallisuusneuvoston pohdittavaksi.
"Kehotan Pohjois-Korean viranomaisia - pyytämään heti anteeksi Etelä-Korealta ja kansainväliseltä yhteisöltä", Etelä-Korean presidentti Lee Myung Bak sanoi tv-puheessaan.
Hän muistutti, että Etelä-Korea on aiemmin toistuvasti suvainnut pohjoisen naapurinsa "brutaalisuutta".
"Mutta nyt tilanne on toinen. Pohjois-Korea saa maksaa provokaatiostaan samalla mitalla", Lee sanoi.
"Etelä-Korean Lee on petturi"
Pohjois-Korea on tiukasti kiistänyt upottaneensa eteläkorealaisen sota-aluksen. Se ilmoitti jo viime viikolla varaavansa itselleen oikeuden puolustaa itseään eteläisen naapurinsa hyökkäysten edessä.
Pohjois-Korean kansallisen puolustuskomitean edustaja puolestaan syytti presidentti Leetä petturiksi ja kuvasi tämän tv-puhetta "yhdeksi uudeksi kömpelöksi yritykseksi" peitellä Pohjois-Korean vastaista salajuonta. Komitea on Pohjois-Korean korkein hallinnollinen elin ja sitä johtaa "rakas johtaja" Kim Jong Il.
Maanantaina Pohjois-Korea uhkasi ampua kohti etelän puolella olevia propagandajulisteita ja kovaäänisiä, joiden on piakkoin määrä alkaa jälleen suoltaa Pohjois-Korean vastaisia tekstejä. Samalla se varoitti, että sillä on oikeus laajentaa ydinpelotettaan.
Sodan syttymiseen ei uskota
Sanasodasta ja uhkailuista huolimatta asiantuntijat eivät usko, että maat ajautuvat todelliseen sotaan. Pohjois-Korean asevoimat kalpenevat teknisesti ylivoimaisen Etelä-Korean rinnalla. Niemimaalla on myös runsaat 28 000 amerikkalaissotilasta. Etelä-Korea puolestaan pelkää sodan syttymisen karkottavan kaivatut sijoittajat pois.
Yhdysvallat on asettunut tiukasti liittolaisensa Etelä-Korean tueksi. Sotilaallisen avun lisäksi Etelä-Korea saa Yhdysvalloilta myös moraalista tukea. Valkoisen talon mukaan presidentti Barack Obama pitää Etelä-Korean uusia pakotteita pohjoista naapuriaan vastaan täysin oikeutettuina.
Pohjoisen tukena on Aasian mahtivaltio Kiina. Kiina on yrittänyt tyynnytellä kuumina käyviä tunteita ja vetosi jälleen maanantaina kumpaankin Koreaan, jotta niemimaa pysyisi rauhallisena.
Tarkkailijoiden mukaan Kiinan johto pelkää, että jos Pohjois-Korean hallitus kaatuisi, kaaos leviäisi myös Kiinan puolelle rajaa.