Antti Lipponen katsoo kopterinsa lentoa videolasien kautta.
Antti Lipponen harrastaa FPV-lentämistä (first person view), jossa pienoiskopteria ohjataan videolinkin avulla. Kopterissa on kamera ja videolähetin. Videokuvan näkee videolasien kautta.
Lipponen kokoaa kopterit itse. Kaikki tarvittavat osat hän on tilannut ympäri maailmaa.
– Osa harrastuksen viehättävyyttä on juuri se, että kokoan kopterit itse, Lipponen sanoo.
Yleensä rakentamiseen menee aikaa pari kuukautta, riippuen siitä kuinka nopeasti osat tulevat postissa.
– Tosin yhden kopterin rakensin 1,5 tunnissa, Lipponen toteaa.
Aloittelijan perussetti maksaa noin 150 euroa. Muutoin koptereiden hinnat vaihtelevat kymmenestä eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin.
– Huonona puolena on se, että akut ovat kalliita ja ne kuluvat aika nopeasti, Lipponen harmittelee.
Lipposen mielestä harrastuksen viehätys piilee juuri siinä, että on jännittävää lennättää kopteria ja miettiä osuuko se puuhun. Lipponen myös kuvaa välillä maisemia.
Hänen mieleensä on erityisesti jäänyt viime kesältä se, kun oli hyvä ilma eikä tuullut yhtään. Silloin Lipponen istui talonsa terassilla aurinkotuolissa ja lensi 50 grammaa painavalla kopterilla pitkin pihaa. Aikaa kului pari tuntia.
Toinen mieleen jäänyt kokemus on Kuusamosta, missä Lipponen lensi metsässä.
– Kesken kaiken paikalle tuli poroja. Lentelin hetken niiden lähellä ja ne vaan ihmettelivät, että mikä tuossa pörrää. Ne eivät häiriintyneet ollenkaan, Lipponen naureskelee.
Dronekoptereita voi myös lennättää ammatikseen eli kuvata erilaisia tapahtumia tai kisailla.
– Koptereiden avulla voidaan esimerkiksi tutkia metsää ja etsiä kadonneita. Joskus viranomaiset tekevät tapahtumapaikan tarkastelua ilmasta käsin, esimerkiksi palokunta näkee, mistä kannattaa aloittaa ison palon sammuttaminen, Lipponen listaa.
Lipposellakin on kuvauskopteri, mutta hän haluaa tehdä tätä omaksi huvikseen.
– Jos haluaisi ammattilaiseksi joko kuvaajaksi tai kisailijaksi, niin pitäisi harjoitella päivittäin, jotta kehittyisi, Lipponen korostaa.
Lipponen on hankkinut ensimmäiset kopterinsa jo 1990-luvulla, mutta varsinaisen harrastuksen hän on aloittanut vuonna 2015.
Lipponen kuuluu Oulussa Ahmosuon harrastajaporukan ryhmään. Sen kautta voi pitää yhteyttä muihin lajin harrastajiin.
– Aloittelijan kannattaa kuitenkin liittyä Facebookissa RC-harrastajat Oulu -ryhmään, josta saa tietoa esimerkiksi siitä, missä paikoissa voi käydä koptereita lennättämässä. Sieltä saa myös ihan perustietoa harrastuksesta, Lipponen sanoo.
Kaakkurin liikuntamaahan ollaan paraikaa rakentamassa Oulun ensimmäistä virallista FPV-lentämiseen tarkoitettua rataa.
Ennen kuin lähtee lennättämään kopteria, niin puhelimesta täytyy katsoa droneinfo-sovelluksesta, millä alueilla koptereita saa lennättää. Trafin droneinfo.fi-sivustolle on koottu myös ohjeita siitä, miten FPV-lentämistä voi harrastaa turvallisesti.
Harrastelijakopterit
Yleisimmät harrastelijakopterit ovat kuvaus- tai kilpalentokoptereita.
Kuvauskopterit painavat 300–2 000 grammaa ja sen vuoksi ovat vakaita ja hitaita.
Niiden huippunopeus on 55 kilometriä tunnissa ja kantomatka useita kilometrejä.
Kilpakopterit ovat mahdollisimman keveitä ja nopeita. Niiden paino on 30–350 g. Nopeimmat voivat kulkea jopa 160 kilometriä tunnissa. Niiden kantomatka on yleensä muutamia satoja metrejä.