Maksatko mieluummin kaksinkertaisen hinnan alkuperälääkkeestä, vaikka kopiolääkkeessä vaikuttavat aineet ovat tutkitusti samat?
Kun alkuperälääkkeeltä putoaa patenttisuoja, astuvat kilpailijat kehiin.
"Silloin alkaa ankara hintakilpailu. Hinnat laskevat puolessa vuodessa puoleen, joskus sen allekin", kuvailee lääkealan viidakon lakeja Suomen suurimman lääkefirman Orionin myyntijohtaja Pekka Kaivola.
Parin vuoden kuluttua hinta saattaa olla kilpailluimmissa tuotteissa enää kymmenesosa alkuperäisestä.
Kopiointi
helppoa
Markkinoille tuleva uusi lääke elää kummallisen elinkaaren.
Aluksi on tuotepatentin haltijalle rahoitettu aika, jolloin patentti pitää kilpailijat loitolla. Yleensä karenssiaika on 20 vuotta, johon tosin lasketaan myös tuotteen kehittelyyn kulunut aika. Kaivolan mukaan kuluu keskimäärin 12 vuotta tutkimus- ja kehitystyötä, ennen kuin lääke on apteekin hyllyllä.
Lääketehtaan pitäisi saada tutkimus- ja tuotekehittelyyn satsatut varat pois patentin voimassaoloaikana.
Kuluttajien juhlat alkavat, kun patentti on lauennut. Markkinoille tulee silloin yleensä useita rinnakkaisvalmisteita.
Kopiolääkkeiden teko on Kaivolan mukaan helppoa, sillä patentista löytyy tarkka kemiallinen koostumus alkuperälääkkeen vaikuttavalle aineelle. Sen kopiointi onnistuu nykytietämyksellä missä maailmankolkassa tahansa.
"Rinnakkaislääke on täysin laillinen lääke, kun se on hyväksytty viranomaiskäsittelyssä", Oulun yliopistossa opiskellut Kaivola huomauttaa.
Rinnakkais- eli kopiolääkkeiltä vaaditaan samat tehot ja laatu kuin alkuperäisvalmisteeltakin.
Patenteista
tulkintariitoja
Koska patentin voimassaoloaika on lääkeyhtiöille erityisen arvokasta aikaa, pitävät ne mustasukkaisesti huolen siitä, että reviiri pysyy puhtaana. Tulkintariitoja ratkotaan tuomioistuimissa.
Orion on nostanut Yhdysvalloissa kaksi kannetta Parkinson-lääkkeidensä kopioiden myyntilupahakemuksista.
Vastaajan puolelle Orion on puolestaan joutunut Suomessa, missä ruotsalaisenglantilainen Astra-Zeneca on haastanut sen oikeuteen kahden lääkkeensä kopioinnista. Kyseessä Suomen tuottoisimpiin lääkkeisiin kuuluvat psykoosi- ja eturauhassyöpälääkkeet.
Orionin ja Astra-Zenecan kädenväännön siemenet löytyvät Suomen patenttilainsäädännön historiasta. Vuoteen 1995 saakka Suomessa sai patentin vain tuotantomenetelmälle. EU:hun liityttäessä laki muuttui yleiseurooppalaiseksi tuotepatentiksi.
Orionin mukaan kiistanalaisissa lääkkeissä on kyse ennen vuotta 1995 käyttöönotetuista lääkkeistä, joten niissä pitäisi noudattaa menetelmäpatenttia. Myöhemmin tullutta lakia ei sen mielestä voi soveltaa taannehtivasti.
Brändi tärkeä
itsehoitolääkkeissä
Lääkkeet ovat mainosten avulla myytävissä olevia tuotteita siinä missä muutkin.
Pekka Kaivolan mukaan lääkkeen brändi ratkaisee silloin, kun asiakas itse tekee ostopäätöksen eikä sairasvakuutuskorvauksia ole luvassa.
"Silloin myynti tapahtuu mielikuvien kautta, kuten minkä tahansa tavaran brändääminen", Kaivola selvittää.
Mutta reseptipuolellakin alkuperälääkkeille annetaan brändinimi. Näin toimittiin aikaisemmin myös rinnakkaislääkkeiden kohdalla.
Vuonna 2003 Suomessa käyttöön otettu niin sanottu geneerinen substituutio on kuitenkin muuttanut tilanteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka lääkäri kirjoittaisi reseptiin alkuperälääkkeen nimen, tulee apteekin toimittaa asiakkaalle yleensä halvin saatavilla oleva vaihtoehto.
Tämän jälkeen lääkkeen brändäyksellä ei olekaan enää suurta merkitystä. Rinnakkaislääke saa nyt useasti nimekseen vaikuttavan aineen nimen lisättynä firman nimellä.
