Keskiviikosta alkaen Kööpenhaminassa ratkaisujen hetket ovat toden teolla käsissä. Virkamiesten neuvottelut alkavat olla ohitse, tilalle astuvat ympäristöministerit ja kaikki paikalle ilmestyvät valtioiden ja hallitusten päämiehet ja -naiset.
Kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, mikä lopputulos Tanskassa saadaan aikaan.
Virallisia tekstejä ei tiistaina ollut - tai pikemminkin niitä oli liikaa, uusia ja vanhoja luonnoksia, kaikki kuulopuheet niiden lisänä. Käsitykset todellisuudesta vaihtelivat sen mukaan, kuka käsityksiään kertoi.
Suomalaiset neuvottelijat vaikuttivat yhä toiveikkailta. EU-puheenjohtajamaan Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren oli omassa lehdistötilaisuudessaan uupunut ja kertoi neuvotteluiden kehnosta tunnelmasta.
Yhä tiistaina Bella Center -kongressikeskukseen oli sisään yrittäjiä paljon enemmän kuin sisään kunnolla pääsi. Jonot ulkona kylmässä olivat edelleen tuntien mittaisia. Etenkin kansalaisjärjestöillä oli vaikeuksia päästä yhtään mihinkään.
Kehitysmaat eivät rahoita itse mitään
Flunssaisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan Kööpenhaminan kokouksessa kaikki teollisuusmaat tulevat mukaan sitoviin tavoitteisiin.
Kokouksen rahoitusneuvotteluiden avainpaikalla olevan Jukka Uosukaisen mukaan näyttää ilmeiseltä, että syntymässä on uusi rahasto Kööpenhaminassa sovittavien toimien rahoitukseen.
Kehitysmaat ovat myös tehneet täysin selväksi, että ne eivät itse aio rahoittaa mitään. Tarvittavan rahoituksen eri muodoissaan on toisin sanoen tultava kehittyneiltä mailta. Kaikki ei olisi suoraa lahjoitusta ja mukana on oltava myös yksityistä rahaa.
Uosukaisen mukaan uusi rahasto saattaa aidosti johtaa tilanteeseen, jossa vuoteen 2020 mennessä rahoitus olisi riittävää ja kehittyvien maiden energiankäyttöä voitaisiin toden teolla muuttaa. Hän piti näkymää vallankumouksellisena.
Paperilla ei
vielä mitään
Mitään ei silti vielä tiistaina ollut paperilla sovittuna tästä sen paremmin kuin mistään muustakaan. Kaikki kokouksen tärkeimmät avainkohdat olivat auki ja siirtymässä ministerien ja päämiesten käsiin. Niiden joukossa Suomen metsien kannalta tärkeä kysymys hiilinielujen laskentatavasta, jossa Suomen eniten pelkäämä malli Lehtomäen mukaan tuskin toteutuu.
Ruotsi on pyytänyt EU:n ympäristöministereitä olemaan keskiviikkoaamusta alkaen valmiudessa vuorokauden ympäri. Kööpenhaminassa siirrytään aikatauluun, jossa normaaleilla työskentely- ja lepoajoilla ei ole merkitystä.
Valtioiden päämiesten puheet alkavat keskiviikkona, jolloin puhuu myös presidentti Tarja Halonen. Viimeiset puheenvuorot on aikataulutettu aamuyölle torstain ja perjantain välissä.
Tiistai oli tulvillaan erilaisia vetoomuksia siitä, että Kööpenhaminan lopputuloksen on oltava riittävän hyvä. Joukossa oli YK:n pääsihteeriä, Britannian kuninkaallisia, Kalifornian kuvernööriä, nobelisteja ja muita vastaavia, jotka kaikki heittivät oman arvovaltansa peliin.
Silti varsinaiset neuvottelut ovat tällä sivulla haastatellun meksikolaisen Magdy Martinez-Solimán mukaan olleet kireitä, eikä niissä ole ollut ystävällisyyden eikä jaetun vastuun tunnetta. Ulosmarssejakin on nähty.
Yhä on auki se avainkysymys, onko syntymässä kaksi vai yksi sopimusta. Kehitysmaat pitävät tiukasti kiinni Kioton sopimuksesta, jossa kaikki - etenkään Yhdysvallat - eivät ole mukana. EU:n toiveena on yksi uusi yhteinen sopimus. Loppusuora on alkanut, lopputulosta ei kukaan vielä tiedä.