Vuosi 2009 pyyhkii pois rutkasti rajaa Suomen kuntakartalta. Moni pikkukaupunki ponnisti liitosten myötä asukasluvulla mitattavassa suuruusjärjestyksessä reippaasti ylöspäin. Jyväskyläkin kiilasi jo aivan Oulun tuntumaan.
Maalaiskunnan ja Korpilahden suojiinsa sulkeva Jyväskylä jää 128 000 asukkaallaan kuitenkin vielä seitsemän tuhannen asukkaan verran Oulua pienemmäksi. Sen sijaan esimerkiksi Kajaanin sijoitus asukaslukulistalla putoaa.
38 000 asukkaan Kajaanin edelle kirivät esimerkiksi kolminkertaiseksi paisuva Kouvola, 55 000 asukkaan Salo ja yhtä suuri Seinäjoki. Kemijärven edelle menevät Saarijärvi ja Alajärvikin.
Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa sanoo, että kaupungin koolla on ilman muuta suuri merkitys kehitysnäkymiä katsottaessa.
"Moni niin sanottu vertailukaupunkimme on tehnyt liitoksia ja kasvanut meitä suuremmaksi. Esimerkiksi Kokkolalla on mennyt liitosten jälkeen hyvin."
Kainuu odottaa
hallintokokeilun loppua
Vähämaa tähdentää, että yhdeksän kunnan Kainuussa tuskin nähdään liitoksia ennen vuotta 2012, jolloin maakunnan hallintokokeilu loppuu.
"Sitten alkaa tapahtua. Strategisesti paras olisi Kajaanin ja Sotkamon liitto, mutta siihen ei ole valmiuksia. Esimerkiksi Oulujärven ympäristön kunnat voisivat mennä yhteen, mutta koko Kainuun kattavaan yhteen kuntaan en usko."
Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski yhtyy ajatukseen siitä, että kunnan koolla on merkitystä. Esimerkiksi yrityksissä koetaan usein, että on helpompaa neuvotella yhden kuin monen kunnan kanssa.
Maailmantalouden muutokset ja väestön ikääntyminen heiluttavat herkimmin pieniä kuntia. Kokoamalla useamman kunnan henkilöstö samaan organisaatioon haetaan erityisosaamisen turvaamista ja palveluiden laatua sekä jatkuvuutta.
"Esimerkiksi Rovaniemen painoarvo nousi, kun maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät kolme vuotta sitten. 55 000 asukkaan uusi Rovaniemi on enemmän kuin osiensa summa. Liitoksilla vaikutetaan myös mielikuviin."
Uusien isojen kuntien synty muuttaa alueellista kilpailua. Vielä liitoksia tekemättömillä kunnilla on edessään pohdinta siitä, miten nekin voisivat yhdistää voimiaan naapureidensa kanssa.
Lisää liitoksia
tulossa
Alkaneella neljän vuoden valtuustokaudella tullaan Kosken arvion mukaan näkemään taas useita liitoksia.
"Pieni piikki liitoksissa nähtäneen vuonna 2011, mutta suurin lisäys tullee valtuustokauden vaihteeseen vuodelle 2013."
Porkkanarahaksi kutsuttu kuntien liittymisavustus pienenee noin 20 prosenttia vuonna 2010 ja saman verran vuonna 2013.
"Avustuksen suuruus ei ole ratkaiseva silloin, kun selvät syyt liitokseen ovat olemassa. Eikä avustus tästä kasvakaan. Vuonna 2014 sitä ei ole jaossa ehkä lainkaan. Siksi ei kannata jäädä odottelemaan", Koski huomauttaa.
Vuoden vaihtuessa toteutuneista 32 kuntaliitoksesta puolet oli monikuntaliitoksia. Niiden seurauksena kuntien lukumäärä väheni 51:llä. 16 kuntaa poistui kartalta kahden kunnan liittyessä yhteen.
Vuosille 2010-2013 on jo päätetty seitsemästä, 19 kuntaa koskevasta liitoksesta. Lisäksi selvitteillä on viisi 11 kuntaa koskevaa liitosta. Esimerkiksi Lahden seudulla pohditaan 150 000 asukkaan kaupungin perustamista.