Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Koo­di­kär­pis­sä ha­lu­taan tehdä siis­te­jä juttuja

Dan Ackers haluaa nuorten huomaavan, että tekniikan avulla voi tehdä siistejä juttuja.

Joonas Patana (vas.) ja Alvar Pekshuyev ovat Dan Ackersin opastuksessa koodanneet ledinauhan ja muun muassa asennon mittaamiseen liittyvän komponentin. Molemmat tulevat osaksi robottipukua.
Joonas Patana (vas.) ja Alvar Pekshuyev ovat Dan Ackersin opastuksessa koodanneet ledinauhan ja muun muassa asennon mittaamiseen liittyvän komponentin. Molemmat tulevat osaksi robottipukua.
Kuva: Jukka Leinonen

Alvar Pekshuyev, 17, esittelee tietokoneeseensa kytkettyä komponenttia, jonka mittauslaitteet reagoivat muun muassa asentoon. Tarkoituksena on, että komponentin liikuttaminen saisi tietokoneella olevan mallin liikkumaan. Joonas Patana, 17, on ohjelmoinut ledinauhaan vilkkuvia valokuvioita.

Molemmat kertovat olleensa aina innostuneita kaikenlaisista vekottimista.

– Pienestä asti olen avannut kaiken, Patana kertoo.

Pekshuyev sanoo innostuneensa tekniikasta pelaamalla. Häntä kiehtoo myös se, kun jonkin rikkinäisen osaa korjata.

Nuoria koodikärppiä ohjaa tietotekniikan opiskelija Dan Ackers, joka on tekniikasta ainakin yhtä innoissaan kuin Pekshuyev ja Patana.

– Tärkein tavoitteeni on saada lisää ihmisiä tekniikan alalle. Tehdään siistejä juttuja.

Siistien juttujen tekeminen on Ackersin mielestä paras keino saada ihmiset innostumaan tekniikasta. Hänen mielestään tekniikka voi olla erittäin siistiä.

– Jotkut luovat uutta taiteen kautta, itse luon sitä tekniikan kautta.

Ackersin olemuksessa ja innostuksessa on paljon samaa kuin tunnetummassa koodaamisen supertähdessä, naisia alalle innostavassa Linda Liukkaassa.

Innostumisen lisäksi koodaaminen vaatii kärsivällisyyttä.

– On normaalia, että jumittaa viideksi tunniksi ja huomaa lopulta ongelman johtuneen väärässä paikassa olevasta pilkusta.

Pekshuyev ja Patana uskovat, että heidän tuleva alansa liittyy tekniikkaan. Myllytullin OSAO:lla tietoliikennetekniikkaa opiskeleva Pekshuyev on kiinnostunut valokuitukaapeleista.

Dan Ackers vakuuttaa, että töitä tekniikan parissa riittää, ja hän tietää monia jatkuvasti työntekijöitä hakevia oululaisyrityksiä.

Tekniikan alan tulevien työmahdollisuuksien arviointi on kuitenkin hankalaa, sillä tilanne ehtii muuttua sinä aikana, mikä opiskeluun kuluu, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Ministeriö julkaisi viime kuussa tutkimuksen, jonka mukaan tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyysjaksot pitkittyvät helposti. Räisänen sanoo, että uuden teknologian parissa töitä kuitenkin syntyy.

Koodikärppienkin tarkoituksena on ollut tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, ja Ackersin toive on maksaa nuorille palkkaa. Vielä se ei ole onnistunut.

– Moni on sanonut, että mahtava idea, mutta ei ole rahaa.

Koodikärpät

Mukana on nelisenkymmentä 15–25-vuotiasta nuorta, joista osa on jo kokeneita koodaajia.

Tarkoituksena on toteuttaa käytännön teknisiä sovelluksia ja harjoitella ohjelmointia. Työn alla on muun muassa robottipuvun osia, nettisivuja ja sovellus lukiokurssien valintaan.

Koodikärpät alkoi maanantaina, mutta mukaan voi yhä päästä. Projekti kestää kaksi kuukautta, mutta toiveena on kehittää jonkinlaista jatkoa.