Eurooppa-neuvoston kokouksen pääteema eli konventin perustuslakiehdotus sai juhannusaaton esittelyssä hämmästyttävän myönteisen vastaanoton.
Mutta ilmeisesti rauha säilyikin vain ulkoisesti Kreikan Thessalonikin huippukokouksessa.
Pääministerin virkaa tekevä Antti Kalliomäkikin kuvasi huippukokouksen yleistunnelmaa leppoisaksi ja yhteishenkeä hyväksi. "Luottamus tulevaisuuteen on vallalla, vaikka unionissa ihan helppoa elämä ei olekaan."
Konventtikeskustelu kiivasta
Kalliomäki antoi kuitenkin paistaa läpi, että keskustelu konventin tuloksista oli karata käsistä. Osapuolet olivat aikeissa ryhtyä väittelemään esityksen sisällöstä, hän myönsi.
Kalliomäen mukaan kokouksessa ei koottu uusia rintamamuodostelmia hallitusten välisen konferenssin varalta.
Mutta konventtia arvostelemaan nousivat ainakin Puola ja Itävalta, pienten maiden säestäessä. Puola varoitti kehittämästä ulkopolitiikkaa Naton vaihtoehdoksi
Itävalta taas kritisoi perustuslakiehdotuksen sisältämää puheenjohtajahanketta.
Tuore turvallisuusstrategia
Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin Javier Solanan laatima pohjapaperi "Turvallisemman Euroopan strategia oikeudenmukaisessa maailmassa" ehti kokoukseen osallistuneiden luettavaksi ainoastaan kaksi päivää aikaisemmin.
Kyseessä on julistuksen luonteinen esitys, mutta yhtäkaikki sekin lausuttiin tervetulleeksi.
Suomen näkökulmasta paperi kaipaa täydennyksiä etenkin Venäjää koskevan strategisen kumppanuuden osalta.
Puolustuksen lisäksi Kalliomäki haluaisi huomioitavan ainakin siviilikriisit, rahoitusasiat, kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan.
Ulkorajavalvonta tuotti yllätyksen sen osalta, että EU on mahdollisesti kehittämässä digitaalista passia. Periaatteessa Suomi kannattaa tunnistetietojen vertaamista helpottavia toimia, kuten ajateltuja biometrisiä keinoja, jotka perustuvat silmään tai sormenjälkiin.
Elementit vastaavat Schengenin sopimusta, jonka mukaan Suomi jo parantaa tietojärjestelmiään. Uusien toimenpiteiden arvioidaan Suomen taholla kuitenkin tähtäävän ensisijaisesti maasta toiseen vaihtamaan pyrkivien maahanmuuttajien valvonnan tehostamiseen.
Maatalousasioita ei Kreikassa käsitelty, vaikka Suomi oli valmistautunut erityisesti niiden osalta. Maataloustukia koskeva suuruudistus siirtyi tälle viikolle presidentti Jacques Chiracin nostettua tien pystyyn. Myös meriturvallisuus, jota Suomi pyrki edistämään yhdessä Tanskan ja Baltian kanssa, jäi kokouksessa vähäiselle huomiolle.
Vartti elintarvike-virastolle
Kalliomäki onnistui käymään kiireessä keskustelun myös elintarvikevirastosta pääministeri Silvio Berlusconin kanssa. "Se oli ihan hyödyllinen varttitunti."
Italialaiset, joille EU:n puheenjohtajuus nyt siirtyy, ovat valmiita läpikäymään tulpaksi muodostunutta asiaa omalla puheenjohtajakaudellaan.
Berlusconi tulee tehtävän johdosta joka tapauksessa vierailemaan Suomessa. Siinä yhteydessä virastosta puhutaan paremmalla ajalla, Kalliomäki lupasi.
Kalliomäen sanoin Suomen ehdot ovat kuitenkin "kiveenhakattuja". Suomi pitää kiinni siitä, että elintarviketurvallisuusviraston tehtäviä ei jaeta.
Italia taas toivoisi jakoa, sillä Parmalle eivät riitä vain ruokakulttuurin liittyvät tehtävät.
Ministerit melkein myöhästyivät huippukokouksen perheportretista virastokysymyksen takia.