EU:n tulevaisuuskonventin loppuraportin maanantaina julkaistussa ensimmäisessä osassa instituutioita koskevat osat on jätetty ennalleen jatkokeskustelua varten. Konventin puheenjohtajisto myönsi, ettei kiistoissa EU:n presidentistä ja komission kokoonpanosta ole päästy eteenpäin.
Muuten alkuosan pykälissä on saatu aikaan selkeyttä ja myönteistä kehitystä. Puheenjohtajiston mukaan konventin täysistunnossa ehdotukset muun muassa komission kokoonpanosta, määräenemmistöistä ja Euroopan parlamentin paikkajaosta olivat menneet täysin vastakkaisiin suuntiin, joten koko kohta jätettiin ennalleen.
Puheenjohtajiston valmistellessa raporttia viime viikon lopulla Espanja oli vaatinut vuonna 2000 Nizzassa sovittujen periaatteiden noudattamista. Espanja sai tuolloin suurten maiden kanssa yhtäläiset paikkajaot ja äänimäärät, ja yrittää pitää niistä nyt kiinni.
Kokouksesta vuotaneiden tietojen mukaan kiista instituutioista oli käynyt niin kovaksi, että sen aikana oli osanottajat olivat lähes huutaneet toistensa ohi. Tämän jälkeen oli päätetty, että instituutioista jatketaan keskustelua vielä konventin täysitunnossa.
Verotus jää jäsenmaiden asiaksi
Loppuraportissa ei esitetä verotuksen siirtämistä unionin toimivaltaan, ei mainita mitään federalismiin viittaavaa eikä yritetää vaihtaa EU:n nimeä. EU:sta on sen sijaan tarkoitus tulla laillinen henkilö, mikä tarkoittaa, että se voi tehdä se liittyä kansainvälisiin sopimuksiin.
Unionista voi myös erota, kun aikaisemmin ei siihen tarkoitukseen ollut mitään pykälää. Sen ja jäsenmaiden välinen toimivaltajako selkeytetään ja koko lainsäädäntö yksinkertaistetaan. Instituutioiden lisäksi ensimmäisessä osassa käsitellään unionin määritelmä, tavoitteet, perusoikeudet, toimivalta ja sen harjoittaminen.
Suomen hallituksen edustaja Teija Tiilikainen oli muissa osissa tehtyihin muutoksiin aika tyytyväinen. "Teksti on edennyt selkeyttävän suuntaan. Epäselvyydet on poistettu. Tiettyjä huolia on saatu aika paljon poistetuksi ja kannanottoja läpi. Tämä on tyydyttävää Suomen kannalta. Ilman puheenjohtajiston selvitystä instituutioista, pulssi olisi kyllä noussut", Tiilikainen myöntää.
Tiilikainen pitä tärkeänä, että esimerkiksi unionin neljää vapautta eli ihmisten, tavaroiden, pääomien ja paluiden vapaa liikkuminen on kohdassa unionin tavoitteet eikä toimivaltakohdassa.
"Ne ovat laajempia integraation periaatekysymyksiä kuin pelkkä toimivalta-asia."
Tekstissä on selkeytetty myös kohtaa unionin laista. Unionin perustuslailla ja sen toimielinten hyväksymillä laeilla on etusija kansalliseen lainsäädäntöön verrattuna.
Solidaarisuutta katastrofin uhreille
Yhteistä ulko- ja tuvallisuuspolitiikkaa on jonkin verran selkeytetty. Ne maat, jotka haluavat läheisempää yhteistyötä keskinäisessä puolustuksessa on toimittava läheisessä yhteistyössä Naton kanssa.
Solidaarisuuslausekkeeseen, jossa jäsenmaat lupaavat tukea terrorismin hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle, on lisätty myös tuki luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofitilanteissa.
Raportissa ei edelleenkään puhuta mitään suljetusta puolustusyhteistyöstä. Ne maat, jotka haluavat vahvistaa yhteistä puolustusta voivat niin tehdä, kuten jäsenmaat voivat joustavuussääntöjen mukaan tehdä muissakin kysymyksissä.
Joustavuussäännöt puolustuksen osalta on tarkoitus kirjata erilliseen pöytäkirjaan. Talousministeri heikentäisi komissiota
Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan suunnitteilla olisi myös talousministerin salkku jollekin euromaan edustajalle. Koska euroalueen yhteistyö toimii virallisesti valtiovarainministerien ecofin-neuvoston sisällä, tällaista virkaa ei voi instituutioita koskevassa osassa todeta.
Talousministeri johtaisi euromaiden ryhmän kokouksia, ja virka olisi useampivuotinen.
Talouspolitiikan koordinointi on komission reviiriä, joten tämäkin ehdotus on osoitus toimivaltakiistoista eri instituutioiden välillä.
Tiilikaisen mukaan myös ulkoministerin valinnasta tehdyt ehdotukset ovat osoitus siitä, että komission asemaa halutaan heikentää. Täysistunnoissa enemmistön kanta on ollut hänen mukaansa päinvastainen.
