"Ihmisten kohtaaminen on kylätyön arvokkain anti. Pieneltä ja arkiselta tuntuvat asiat ovat kuitenkin ihmisten viihtyvyyden kannalta olennaisia", miettii kainuulainen kylätyön veteraani Sinikka Konttila, 34.
Pienillä maaseutukylillä ei tilastojen mukaan mene hyvin. Kylien elinvoimaa on pyritty vahvistamaan monenlaisilla hankkeilla, pienillä ja suurilla, mutta väki valuu keskuksiin ja kyläkoulujen pihat hiljenevät.
Konttila uskoo, että hanketyössä on menty alun haparointien ja sirpalemaisten hankkeiden myötä eteenpäin, mutta pohdittavaa riittää vielä niin hankkeen vetäjille kuin kyläläisilläkin.
"Kovasti satsataan erilaisiin portaaleihin ja laajakaistoihin, mutta ne tuntuvat jääneen aika kauaksi kyläläisten arjesta", Konttila tietää.
Monesti yhteinen kylähenki syttyy vasta, kun kyläkoulun lakkautuspäätös on kunnanvaltuuston listalla. Konttila toivoo, että yhteisöllisyys syntyisi jo paljon aiemmin.
"Kyläyhdistys ei ole mikään itseisarvo vaan yhtä tärkeitä kylän hyvinvoinnille ovat mökkiläiset, metsästysseurat ja muut ihmisiä kokoavat asiat."
Sinikka Konttila kantaa puita kesämökkiin. Suvun mökki sijaitsee Ristijärvellä. Ristijärvi mainostaa itseään seniorikunnaksi. Kunnan 1600 asukkaan ikäjakauma tekee oikeutta kunnalle.
Lomallaan Konttila on ajanut veljensä taksia Ristijärvellä.
Taksikuljettajan työhön kuuluu normaalin tilausliikenteen lisäksi lämpimien aterioiden kuljettamista vanhuksille ja mummokyydit perukan tienhaaroista kirkonkylille.
"Siinä sitä jutellaan ihmisille tärkeistä asioista kuten säästä ja tulevasta marjasadosta."
Kyläläiset muodostavat parhaimmillaan tärkeän tukiverkon ja tarjoavat luontevan ympäristön sosiaaliselle kanssakäymiselle. Ihmiset ovat avoimia ja auttavaisia - paitsi kun kyse on hillasta.
"Hilla-aika on poikkeus. Silloin ihmiset sulkeutuvat ja pitävät parhaat suot omana tietonaan. Outoa. "
Nuoresta iästään huolimatta Sinikka Konttila on ollut mukana kylien kehittämisessä niin Kainuussa kuin rajan takana Karjalassakin Suomen EU-kauden ajan. Konttila kertoo, miten hän vastavalmistuneena tyttönä tuli kotitalousneuvojaksi kotimaakuntaan 1990-luvun puolivälissä. Maaseutukeskuksen neuvoja Sanni Huusko pyysi Konttilaa mukaan kylätoimintaan.
"Ihmettelin Sannille, että miksi kyliin pitäisi satsata sen enempää kuin muuhun maakuntaan. Sanni perusteli työn tarpeellisuuden. Kylillä asutaan niin kaukana keskuksissa, että moni asia, mikä kaupunkikeskuksissa hoidetaan virkatyönä, pitää kylillä tehdä talkoilla."
Kylät veivät kotitalousneuvojan mennessään. Hän on toiminut vuosikymmenen ajan kymmenien kainuulaiskylien kanssa ja työskentelee parhaillaan ProAgria Kainuun puolesta Kylässä
-hankkeen projektipäällikkönä.
Kainuussa on Konttilan mukaan hyviä esimerkkejä, miten kylien tekemät suunnitelmat on otettu huomioon kunnan päätöksenteossa. Varsinkin Kuhmossa ja Suomussalmella kylien halu kehittää omaa ympäristöään tunnustetaan kunnan budjetista päätettäessä.
